Ero sivun ”Maalämpö” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 2001:8A0:6761:8800:D493:B20C:D487:5044) ja palautettiin versio 18987297, jonka on tehnyt Linkkerpar |
Lisätty maalämmön määritelmä ja sille lähde sekä lisätty lähdepyyntö väitetylle laskennalliselle hyötysuhteelle. |
||
Rivi 2:
[[Kuva:Pond Loop Close Up.jpg|thumb|Vaakatasoon asennettavaa putkistoa.]]
'''Maalämpö''' on maaperään tai veteen varastoitunutta auringon energiaa<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/fulltext/maalämpö | Nimeke = Maalämpö | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = Kielitoimiston sanakirja | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 2.3.2021 | Kieli = }}</ref>. Se on eri asia kuin [[geoterminen energia]].
'''Maalämpö''' on kompressoriin perustuva lämmitysjärjestelmä, jossa lämpötilaeroja hyödyntämällä saadaan syötetystä energiasta laskennallisesti kaksinkertainen tuotto. Se ei siis synnytä pelkästään lämpöä kuten ns. suorasähkölämmitys, vaan sekä kylmää että lämmintä samaan aikaan, ja energiasiirtymä jäähtyvästä päästä saadaan hyödynnettyä lämpimässä päässä. Jäähdytysenergia täytyy ohjata jonnekin, tässä tapauksessa maaperään, josta tulee nimi maalämpö. On tärkeää ymmärtää ero [[Geoterminen energia|Geotermiseen energia]]an, jonka keruusta maalämmössä ei varsinaisesti ole kyse, ainoastaan paikallisten lämpötilaerojen hyödyntämisestä. Sikäli nimitys "maalämpö" onkin harhaanjohtava, mutta vakiintunut termi. Etuna muihin vastaaviin lämpöpumppujärjestelmiin on maaperän suuren massan aiheuttama tasalämpöisyys ympäri vuoden, ja verrattuna esimerkiksi [[Ilmalämpöpumppu]]un maalämpö toimii kovillakin pakkasilla ilman ongelmia.▼
▲
Laite itsessään on teknisesti pitkälti kuin jääkaappi tai pakastin, mutta erilaisessa sovelluksessa. Järjestelmä toimii siis myös toisinpäin, jolloin viilennystarpeen ilmaantuessa sisätiloissa, voidaan lämpöä ohjata maaperään, jos sitä ei saada kokonaan sidotuksi esimerkiksi lämpimään käyttöveteen. Kesäaikaan maahan sidottu lämpö lisää järjestelmän kapasiteettia talviaikaan, eli viilennystarpeen vaihtuessa lämmitystarpeeksi on maaperällä enemmän varaa jäähtyä. Näin voidaan päätyä ajatukseen, että energiaa varastoituu talven varalle. Käytännössä tällä saadaan ainoastaan pienennettyä vaadittavan putkiston kokoa, joten asia ei ole aivan niin yksiselitteinen. Myös erillisistä lämmitysveden aurinkokeräimistä voidaan siirtää ylijäämälämpöä maaperään, jolloin järjestelmän tehosuhdetta pystytään kasvattamaan vielä lisääkin.
| |||