Versio 2. maaliskuuta 2021 kello 11.54 muokkaa Tureku (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 52 252 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 2. maaliskuuta 2021 kello 11.55 muokkaa kumoa Tureku (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 52 252 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 17: Vuonna 1976 valmistui [[Ähtärin eläinpuisto]]n yhteyteen [[Tuomo Suomalainen\|Tuomo]] ja [[Timo Suomalainen\|Timo Suomalaisen]] suunnittelema [[Hotelli Mesikämmen]], jonka arkkitehtuuri kuvastaa männynkantoa siitä haarautuvine juurineen eli huonesiipineen. Sisään tullessa yksikerroksiselta näyttävä rinnerakennus avautuu alaspäin peräti neljä kerrosta. Hotelli on vuosikymmenien mittaan kuulunut [[Arctia (hotelli- ja ravintolayhtiö)\|Kantaravintoloille]], sitten [[Arctia (hotelli- ja ravintolayhtiö)\|Arctialle]], [[Scandic Hotels\|Scandicille]] ja [[Hilton (hotelliketju)\|Hiltonille]]. Vuodesta 2016 se on kuulunut [[Ähtäri]]n kunnan omistamalle eläinpuistoyhtiölle.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002914467.html \| Nimeke =Korpihotellin retrohuone on kuin aikakone – Ähtärin ainoa hotelli aiotaan remontoida entiseen loistoonsa \| Tekijä = Harju, Jukka\| Julkaisu = Helsingin Sanomat\| Ajankohta =6.8.2016\| Viitattu = 20.11.2018 }} (Tilaajille)</ref> 1970-luvun jälkeen korpihotellit ovat laajentuneet muun muassa kylpylätoimintaan ja Kelan kuntoutuskurssien järjestäjiksi. 1990-luvulta alkaen korpihotelleja on yritetty markkinoida muun muassa venäläisille<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-6066762 \| Nimeke = Venäläisiä ei tule enää bussilasteittain\| Tekijä = Poikolainen, Hanna \| Julkaisu =Yle Uutiset \| Ajankohta = 30.12.2009 \| Viitattu = 21.11.2018 }}</ref>. Käytöstä poistettuja, syrjässä sijaitsevia korpihotelleja on käytetty 2010-luvulla maahanmuuttajien [[vastaanottokeskus\|vastaanottokeskuksina]]<ref name=tallukka>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.ess.fi/uutiset/talous/art2371963 \| Nimeke = Tallukka palaa jälleen hotelliksi - kadonneet portaat harmittavat yhä lähialueen asukkaita\| Tekijä = Kamppila, Pirjo\| Julkaisu =Etelä-Suomen Sanomat \| Ajankohta = 22.5.2017 \| Viitattu = 20.11.2018 }}</ref>, mikä on asiantuntijoiden mukaan [[kotoutuminen\|kotoutumisen]] kannalta huono vaihtoehto. Vaikka hotellit tarjoavat pakolaisille suojan, ne sijaitsevat yleensä kaukana ~~pakolaisten~~heidän ~~tarvitsemista~~tarvitsemistaan yhteiskunnallisista palveluista.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.mfa.fi/rajaltakotiin_rantala \| Nimeke =Mitä edessä myönteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen? \| Julkaisu = Rajalta kotiin. Asumisen ratkaisuja turvapaikanhakijoille \| Tekijä =Rantala, Tarja \| \| Ajankohta = 19.10.2015\| Julkaisija = Arkkitehtuurimuseo \| Viitattu = 20.11.2018 }}</ref>. Uusia hotelleja Suomen metsä- ja järvimaisemiin rakennetaan jonkin verran yhä, esimerkkinä [[Rantasalmi\|Rantasalmelle]] vuonna 2015 valmistunut Järvisydän<ref>{{Verkkoviite \| Osoite =https://lansi-savo.fi/uutiset/lahella/d6a08cc1-9668-41c7-bcbf-4972695c1355 \| Nimeke = Korpihotelliin ensimmäiset yöpyjät toukokuun puolivälissä\| Tekijä =Lajunen, Kirsti \| Julkaisu = Länsi-Savo \| Ajankohta 25.3.2015\| Viitattu = 20.11.2018 }}</ref>.

Ero sivun ”Korpihotelli” versioiden välillä