Ero sivun ”SARS-CoV-2-rokote” versioiden välillä

Uusien kolmannen vaiheen kokeiden mukaan [[Pfizer]]in ja [[BioNTech]]in rokote estäisi yli 95 prosenttia tapauksista COVID-19:n -taudin kehittymisen, myös iäkkäillä yli 95 prosentissa tapauksista.<ref name="Verkkouutiset">{{Verkkoviite|osoite= https://www.verkkouutiset.fi/rokotteen-lopullinen-tulos-teho-95-prosenttia-ei-haittoja/ |nimeke =Rokotteen lopullinen tulos: Teho 95 prosenttia, ei haittoja|ajankohta=2020-11-18 |viitattu=2020-11-18 }}</ref> Täysi suoja saavutetaan seitsemän päivää toisen rokoteannoksen saamisen jälkeen.<ref name=":14">{{Lehtiviite|Tekijä=Elisabeth Mahase|Otsikko=Covid-19: Vaccine candidate may be more than 90% effective, interim results indicate|Julkaisu=BMJ|Ajankohta=2020-11-09|Numero=371|Pmid=33168562|Doi=10.1136/bmj.m4347|Issn=1756-1833|www= https://www.bmj.com/content/371/bmj.m4347|Kieli=en}}</ref> Rokotettu saa jonkin verran suojaa tautia vastaan jo 12 päivää ensimäisen rokotusannoksen jälkeen.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Elisabeth Mahase|Otsikko=Covid-19: Pfizer vaccine efficacy was 52% after first dose and 95% after second dose, paper shows|Julkaisu=BMJ|Ajankohta=2020-12-11|Numero=371|Pmid=33310706|Doi=10.1136/bmj.m4826|Issn=1756-1833|www= https://www.bmj.com/content/371/bmj.m4826|Kieli=en}}</ref> Rokote antaa suojan kaikille ikäryhmille, ja se toimii riippumatta rokotteen saajan painosta tai rodusta.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.nytimes.com/2020/12/08/health/covid-vaccine-pfizer.html |nimeke =Pfizer’s Vaccine Offers Strong Protection After First Dose|tekijä=Noah Weiland, Carl Zimmer|julkaisu=The New York Times|ajankohta=2020-12-08 |viitattu=2021-02-04|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref> Rokote antaa ensimäisen rokotuksen jälkeen vasta 52 prosentin suojan tautia vastaan. Suoja on toisen rokotuskerran jälkeen 95 prosenttia, kun rokotusten välillä on kolme viikkoa.<ref name=":10" /> Täysi rokotesuoja voidaan saavuttaa 28 päivän jälkeen, kun toinen rokoteannos annetaan kolme viikkoa ensimäisen rokotteenrokoteannoksen jälkeen.<ref name=":14" />

Yksistään ensimmäisen rokoteannoksen saaneiden keskuudessa sairastuneiden määrä väheni 33 prosenttia 14 päivän jälkeenpäästä rokotteen saamisestasaamisen jälkeen.<ref name=":10" /> BioNTechin ja Pfizerin rokotteen antama immuniteetti on vahvin viikon kuuluttua toisen rokotteen saamisesta.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.verkkouutiset.fi/koronasuoja-voi-syntya-jo-12-paivaa-ensi-rokotteen-jalkeen/ |nimeke =Koronasuoja voi syntyä jo 12 päivää ensi rokotteen jälkeen|ajankohta=2020-02-12 |viitattu=2020-12-03}}</ref> BioNTechin ja Pfizerin rokotteen kohdalla suojaava vaikutus SARS-CoV-2:ta kohtaan syntyy noin kuukauden kuluttua ensimmäisen rokottamisen jälkeen.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/5129018/Uusi+koronarokote+antaa+yli+90+prosentin+suojan++tama+siita+tiedetaan |nimeke =Uusi koronarokote antaa yli 90 prosentin suojan|julkaisu=Turun Sanomat|ajankohta=10.11.2020 |viitattu=9.12.2020}}</ref>

[[Oxfordin yliopisto|Oxfordin yliopiston]] ja [[AstraZeneca|AstraZenecan]] rokote (ChAdOx-1) antaa noin 70 prosentin suojaustehon, vaihdellenjoka vaihtelee 62–90 prosentin välillä annostuksesta riippuen.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000007635797.html |nimeke =Oxfordin yliopiston rokote antaa 70-prosenttisen suojan |julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2020-11-23 |viitattu=2020-11-23 }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.theguardian.com/society/2020/nov/23/astrazeneca-says-its-coronavirus-vaccine-has-70-per-cent-efficacy-covid-oxford-university |nimeke =Oxford AstraZeneca Covid vaccine has 70% efficacy, data reveals|tekijä=Sarah Boseley, Ian Sample|julkaisu=The Guardian|ajankohta=2020-11-23 |viitattu=2020-11-23|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/f6f80ce7-7f51-4031-b368-1c745a11e85b |nimeke =Myös AstraZenecan koronarokotteen teho jopa 90 prosenttia|julkaisu= iltalehti.fi |viitattu=2020-11-23 }}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Merryn Voysey ym. |Otsikko=Safety and efficacy of the ChAdOx1 nCoV-19 vaccine (AZD1222) against SARS-CoV-2 |Julkaisu=The Lancet |Ajankohta=2020-12-08 |Numero=0 |Doi=10.1016/S0140-6736(20)32661-1|Issn=0140-6736|www= https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(20)32661-1/abstract|Kieli= {{en}}}}</ref> Israelissa tehdyn tutkimuksen mukaan rokote estää myös taudin leviämistä.<ref name=":8" /> AstraZenecan rokote tehoaa myös Iso-Britanniasta lähtöisin olevaan muunnokseen B.1.1.7.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://ls24.fi/lannen-media/britannia-hyvaksyi-ensimmaisena-maana-oxfordin-ja-astrazenecan-koronarokotteen |nimeke =Britannia hyväksyi ensimmäisenä maana Oxfordin ja AstraZenecan koronarokotteen|julkaisu=LS24|ajankohta=2020-12-30 |viitattu=2021-01-21 }}</ref>

Ensimmäisenä käyttöön otetun [[Gam-COVID-Vac|Sputnik V]]-rokotteen (virallinen nimi Gam-COVID-Vac) teho on kaikissa ikäryhmissä ainakin 91,6-91,8 prosenttia kaikissa ikäryhmissä. Sputnik esti kuolemankaikissa jatapauksissa taudin kehittymisen vakavaan asteeseen 100%ja tapauksissasiihen kuolemisen, silloinkinmyös silloin kun rokotteen saanut oli jo sairastunut tautiin. Sputnik V on ensimäinen adenoviruspohjainen vektorirokote, jonka tehokkuus on yli 90 prosenttia.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Denis Y. Logunov ym. |Otsikko=Safety and efficacy of an rAd26 and rAd5 vector-based heterologous prime-boost COVID-19 vaccine: an interim analysis of a randomised controlled phase 3 trial in Russia|Julkaisu=The Lancet|Ajankohta=2021-02-02|Numero=0|Doi=10.1016/S0140-6736(21)00234-8|Issn=0140-6736|www= https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(21)00234-8/abstract|Kieli=English}}</ref><ref name=":5">{{Verkkoviite|osoite= https://www.rt.com/russia/514334-lancet-sputnikv-clinical-trial-data/ |nimeke =Lancet publishes Sputnik V Phase III clinical trial data, showing Russian Covid-19 vaccine is 91%+ effective|julkaisu=RT International |viitattu=2021-02-03 |ietf-kielikoodi=en}}</ref>

Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän puheenjohtaja Ville Peltosen mukaan Sputnik V-rokotteen teho vastaa Pfizerin ja BioNTechin, sekä Modernan rokotteiden tehoa. Sen teho vaikuttaa olevan Oxfordin ja AstraZenacan rokotetta parempiparemmalta, joskin tutkimukset eivät suoraan vertailukelpoisia.<ref name=":12" /> Sputnik V on Astra Zenecan rokotetta tehokkaampi, koskasillä siinä käyteään kahta erierityyppistä adenovirukssen tyyppiäadenovirusta rokotegeenin kantajana. Tällä tavoin rokotteella pyritään kierrtämäänkiertämään mahdollinen vastustuskyky adenoviruksille, jotteijoka immuunijärjestelmäsaisi torjuisiimmuunijärjestelmän torjumaan rokotegeeniä kuljettavaa adenovirustakuljettavan poisadenoviruksen. <ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/1dba1888-d13f-4a09-84dd-0ec1862fda85 |nimeke =Venäjän Sputnik V on yli 90-prosenttisen tehokas koronaa vastaan |julkaisu= iltalehti.fi |viitattu=2021-02-07 }}</ref><ref name=":16">{{Verkkoviite|osoite= https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007781666.html |nimeke =Mika Rämet: Sputnikissa on hienous, jota ei löydy ”kansanrokotteesta” |julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2021-02-03 |viitattu=2021-02-07 }}</ref>

Lääkeyhtiö Modernan koronavirusrokote ei toimiole yhtä tehokkaastitehokas koronaviruksen Etelä-Afrikan muunnosta vastaan, kuin ns. alkuperäiseenalkuperäisen kantaankannan suhteen.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://yle.fi/uutiset/3-11756055 |nimeke =Modernan rokotteella heikentynyt suojavaikutus koronaviruksen eteläafrikkalaista muunnosta vastaan|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-01-26 }}</ref>

[[Koronaviruspandemia 2019–|Koronaviruspandemia]] on laittanutsaattanut yhteiskunnan haasteelliseen tilanteeseen. COVID-19-taudin leviäminen alkoi Kiinassa vuonna 2019 ja pandemiaksi se julistettiin maaliskuussa 2020. Paras keino taudin leviämisen estämiseksi on rokotteen kehittäminen. Rokotteen kehittäminen on tavallisesti hidasta. Rokotteen kehittelyynKehitystyöhon menee tavallisesti vuosia nykyisten tutkimus- ja lupakäytäntöjen puitteissa. [[Maailman terveysjärjestö]] reagoi pandemiaan nopeasti vuosien [[Länsi-Afrikan ebolaepidemia 2014|2014-2016 ebolaepidemian]] vuoksi, jonkaja ansiostasiksi SARS-CoV-2-rokotteet ovat päässeet poikkeuksellisen nopeasti kliinisiin testeihin.<ref name=":11" />

Pandemian lopettamiseksi rokotekehityksessa on hyödynnetty uusia rokotekehitysaihioita tavanomaisten rokotteen kehitysmenetelmien lisäksi. Rokotteen kehittämisessäKehitystyössä on hyödynnetty aikaisempaa [[SARS|SARS-]] ja [[MERS|MERS-pandemioiden]] aikana kerättyä tietoa. Tämä, tietojoka on ohjannut SARS-CoV-2-rokotteiden kehittämistä. Eri rokotetyypeillä on omat etunsa ja rajoitteensa: Tavanomaisten kokonaisiin viruksiin perustuvien rokotteiden kehittäminen on huomattavan kallista, mutta sitä varten on jo olemassa olevavalmis infrastruktuuri. ViruksenMikäli inaktivoinninviruksen epäonnistuessainaktivointi epäonnistuu, virus voi palata uudestaan toimintakykyiseksi niillä ihmisillä, joiden vastustuskyky on heikentynyt. Sen sijaan uudet, esimerkiksi viruksen partikkeleihinosiin perustuvat rokotteet ovat turvallisia myös riskiryhmään kuuluvilla. Uudet tekniikat voivat myös pienentää valmistuskustannuksia merkittävästi. Samalla kun uusiUusi RNA-rokoteteknologia nopeuttaa valmistusta, senmutta tehostavielä eivuoden oltu2020 varmojapuolivälissä vieläsen 2020tehosta puolivälissäei ollut varmuutta.<ref name=":11" />

Nopeutettu rokotteen kehittäminen vaatii rokotteen tehokkuuden ja turvallisuuden arvioimista ennen vähäisen riskin ryhmien laajamittaista rokottamista. Tällaisia ryhmiä ovat muun muassa lapsenlapset, joilla tauti on yleensä varsin lievä.<ref name=":11" /> Iäkkäillä ihmisillä rokotteen vasteet jäävät heikommiksi normaalistikin heikommiksi, joten rokotteen kehittämisessä pyritään saamaan hyvä suoja vanhemmille ihmisille.<ref name=":4" />