Ero sivun ”Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica” versioiden välillä

Lisätty pyynjtö lähteisiin, koska tekstissä esitetään oletuksia viittaamatta mihinkään. Lisäksi on esitetty että Émilie du Châteletille kuuluu osa siitä, jota tässä tunnutaan väitettävän. Esimerkiksi on helppoa riitauttaa väite potenssiin 2 -käytöstä.
p (Jmk siirsi sivun Philosophiae Naturalis Principia Mathematica ohjauksen Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica päälle: nimi ainakin alkuperäisjulkaisussa ligatuurilla)
(Lisätty pyynjtö lähteisiin, koska tekstissä esitetään oletuksia viittaamatta mihinkään. Lisäksi on esitetty että Émilie du Châteletille kuuluu osa siitä, jota tässä tunnutaan väitettävän. Esimerkiksi on helppoa riitauttaa väite potenssiin 2 -käytöstä.)
 
Vaikka oletetaan, että Newton johti [[planeetta|planeettojen]] liikettä kuvaavan lain käyttäen hyväkseen kehittämiään [[fluksiot|fluksioiden]] ja [[fluentti|fluenttien]] [[matematiikka]]a (joista nykyisin käytetään [[Gottfried Leibniz]]in termejä [[differentiaalilaskenta|differentiaali]]- ja [[integraali]]laskenta), perustuvat ''Principian'' todistukset [[Almagest]]in tapaan klassiseen [[geometria]]an. On luultavaa, että Newton ajatteli vallankumouksellisten ajatustensa tulevan paremmin hyväksytyiksi, jos ne esitellään perinteisillä merkintätavoilla uusien matemaattisten notaatioiden sijaan. Toinen oletus on, ettei Newton halunnut uusia matemaattisia menetelmiään julkisiksi (mikä myöhemmin johtikin pitkään kiistaan Leibnizin kanssa siitä, kenelle kunnia uudesta menetelmästä kuului).
 
{{Lähteetön}}
 
== Kirjan sisältö ==
 
Tämän jälkeen Newton siirtyy tutkimaan planeettaliikettä, johon liittyvät keskeisimmät tulokset esitetään ensimmäisen kirjan kolmannessa luvussa. Tämän luvun alussa esitetään kysymykset, millainen voima tarvitaan, että taivaankappaleen rata olisi [[ellipsi]], [[hyperbeli]] tai [[paraabeli]]. Kaikkiin näihin saadaan vastaukseksi, että voiman tulee olla kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön. Mielenkiintoista on, että Newton ei varsinaisesti todistanut, että muotoa <math>1/r^2</math> olevan voiman vaikutuksesta kappale liikkuisi [[kartioleikkaus|kartioleikkauksen]] muotoisella radalla, vaan että kartioleikkausta pitkin kulkevaan kappaleeseen vaikuttaa muotoa <math>1/r^2</math> oleva voima. Vaikka onkin oletettavaa, että Newton oletti myös ensimmäisen väitteen pitävän paikkaansa, ''Principian'' perusteella oli mahdollista, että muutkin kuin kartioleikkauksen muotoiset radat ovat mahdollisia.
 
{{Lähteetön}}
 
==Aiheesta muualla==
40

muokkausta