Ero sivun ”Pohjalaisia (näytelmä)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kh
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta   Edistynyt mobiilimuokkaus 
Osa lähteistä viitteisiin (i.kpl), toliston poistaminen
Rivi 18:
| kotisivu =
}}
'''Pohjalaisia''' on suomalainen [[näytelmä]], joka esitettiin ensimmäisen kerran [[Lapua]]lla vuonna 1914.<ref>Lehtinen 1984, s. 791, 955</ref> Ensimmäisen esityksen päivämäärästä on erilaista tietoa. LehtisenErkkiLehtisen lähtökohtana on yhden näyttelijän, Olga Klemettilän muistitieto (8.3.).<ref>Lehtinen 1984, s. 791,955 </ref> Näytelmässä Jussin osaa esittänyt Jalo Lahdensuo muistaa ajankohdaksi pääsiäisen. Toisena pääsiäispäivänä (13.4.) esitettiin kuitenkin muu näytelmä kuin Pohjalaisia. <ref>Ilkka 15.4.1914, Vaasa 22.12.1942.</ref> Joidenkin tietojen mukaan ensiesitys Lapualla olisi ollut vasta 1915. <ref>Vaasa 14.5.1957.</ref> Eri ajankohtien välinen ristiriita voisi selittyä sillä, että vuoden 1914 ensiesitys oli epävirallinen, vain valikoidulle yleisölle tarkoitettu yksityistilaisuus, josta tieto ”puskaradion” välityksellä levisi naapurikuntiinkin, kuten Jalo Lahdensuo on muistellut. Marketta Luotolan mukaan lapualaisilla oli kiire esittää näytelmä ensimmäisenä, ja siksi he opettelivat näytelmän käsikirjoituksesta ulkoa.<ref>[http://sokl.uef.fi/verkkojulkaisut/monitiet/luutonen.htm]</ref>
 
Näytelmän [[Kantaesitys|kantaesitys]] oli [[Suomen Kansallisteatteri]]ssa, ja sen ohjasi [[Jalmari Lahdensuo]] vuonna 1914. Kirjaksi näytelmä painettiin vasta kantaesityksen jälkeen.<ref>Laurila 1945, s. 103, Kallio, Reino 2016, s. 37.</ref> ''Pohjalaisia'' on käännetty muun muassa viroksi, ruotsiksi, venäjäksi, puolaksi, latviaksi, liettuaksi, unkariksi, ranskaksi, englanniksi, hollanniksi ja saksaksi.
Rivi 69:
Järviluoman kertomuksessa on kuitenkin ristiriita. Näytelmän kansankuvauksen täytyi olla kirjoittajan ensisijainen motiivi, koska teksti vaikuttaa kumpuavan kirjoittajan omasta kokemuspiiristä, eikä sortokausiin viittaa vuorosanoissa juuri mikään ennen kuolevan Jussin viimeistä repliikkiä. Järviluoma selitti ristiriitaa seuraavasti: ”[[Kansantiede]] ei ollut aluksi kirjoittamisen motiivina, mutta lopulta minä jotenkin siitäkin innostuin”.<ref>Kallio, Timo 2013, s. 52–53. </ref>
 
Järviluoman kertoman mukaan juuri halu vastustaa [[Venäläistäminen|venäläistämistoimia]] vaikutti ''Pohjalaisia''-draaman julkaisemiseen. Draama esitettiin ensi kerran Lapualla luultavasti 8. maaliskuuta 1914.<ref>Lehtinen 1984, s. 791 ja 955. Joidenkin tietojen mukaan ensiesitys Lapualla olisi ollut vasta 1915. Vaasa 14.5. 1957.Ks. lähemmin viite 1.</ref> Saman vuoden marraskuussa perustettiin [[jääkäriliike]] ”orjan merkin" karkottamiseksi. Vaikka draama oli sidottu 1800-luvun jälkipuoliskon tapahtumiin, eteläpohjalaisyleisö vaistosi yhteyden omaan aikaansa: ruotsinkielisten virkamiesten tilalle oli nyt tullut vain venäläinen sortovalta. Sortokauden takia näytelmä sai sekä Etelä-Pohjanmaalla että laajemminkin maassa suureen kansansuosion. Samalla siitä tuli osa eteläpohjalaista identiteettiä.<ref>Eteläpohjalaisia elämäkertoja 1963, s. 249–250, Kallio, Reino 1988, s. 163–164.</ref>
 
''Pohjalaisia'' tulkitsee pohjalaista [[mentaliteetti]]a ja vapaudenrakkautta ja on samalla suomalaisen näytelmäkirjallisuuden merkkiteos. Teos tavoittelee kansanlauluineen ja henkilöasetelmineen maakuntahengen olemusta, jota täydentävät jännittävä juoni ja aatteellisuus.<ref>Eteläpohjalaisia elämäkertoja 1963, s. 249–250, Kallio, Reino 1988, s. 163–164, Kojonen 1963, s. 858–860.</ref>