Ero sivun ”Metsäveljet” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Taustaa: kh wl |
|||
Rivi 4:
[[Neuvostoliitto]] solmi [[Baltian maat|Baltian]] maiden kanssa keskinäiset niin sanotut avunantosopimukset syksyllä vuonna 1939. Viro taipui sopimukseen syyskuun lopussa, Latvia ja Liettua lokakuun alussa. Kuhunkin [[Baltian maat|Baltian maahan]] perustettiin suuret [[puna-armeija]]n tukikohdat, joihin Virossa sijoitettiin 25 000 miestä, Latviassa 30 000 ja Liettuassa 20 000 miestä.<ref>Alenius, s. 237</ref> Poliittinen hyökkäyskampanja jatkui ja huipentui kesällä vuonna 1940 Baltian maiden [[miehitys|miehittämiseen]] kokonaan.<ref>Alenius, s. 239</ref> Vangitsemiset ja [[pakkosiirto]]toimet aiheuttivat miesten piiloutumisen [[metsä|metsiin]]. Samalla ryhdyttiin muodostamaan aseellisia vastarintaryhmiä, joiden jäseniä kutsuttiin metsäveljiksi.<ref name=a243>Alenius, s. 243</ref>
[[Natsi-Saksa|Saksa]] [[operaatio Barbarossa|hyökkäsi Neuvostoliittoon]] kesällä vuonna 1941. Sotatoimet ulottuivat pian myös Baltian alueelle, ja elokuun loppuun mennessä koko Baltian manneralue oli saksalaisten hallussa. Saksalaisten lähestyessä neuvostovallan aikana maan alle painuneet metsäveljet ryhtyivät puhdistamaan maata puna-armeijasta ja helpottamaan saksalaisten etenemistä.<ref name=a243/> Virossa vuoden 1941 ”[[kesäsota]]an” osallistui 16 000 miestä. Saksan miehitysaikanaan vuosina 1941–1944 harjoittama ankara miehityspolitiikka synnytti puolestaan kansallisia vastarintaliikkeitä kuhunkin Baltian tasavaltaan.<ref>Alenius, s. 245</ref> Sotaonnen käännyttyä saksalaiset panivat toimeen sotilaiden pakko-ottoja vuonna 1943, jolloin suuri määrä virolaismiehiä pakeni jälleen [[Suomenlahti|Suomenlahden]] yli [[
Rintamalinja lähestyi jälleen Baltiaa vuoden 1944 alussa. [[Wehrmacht|Saksan armeijaan]] liittyi noin 50 000 virolaista ja 100 000 [[Latvialaiset|latvialaista]] miestä, joista kaatui 15 000 [[Virolaiset|virolaista]] ja 40 000 latvialaista.<ref name="a249"/> Virolaisjoukoilla oli tärkeä osuus kesän 1944 taisteluissa Neuvostoliittoa vastaan Sinimäedin alueella [[Narva]]n lähistöllä. Latviassa syntynyt kansallinen vastarintaliikkeen keskuskomitea yritti palauttaa maan [[itsenäisyys|itsenäisyyden]] onnistumatta siinä. Liettuassa syntyi useita vastarintaryhmiä, jotka 1943 yhdistyivät Liettuan vapautuskomiteaksi. Saksalaiset kuitenkin pidättivät sen jäsenet.
| |||