Ero sivun ”Abbasidikalifaatti” versioiden välillä

}}

 

 

Abbasidien vallan huippukausi kesti lähes kaksisataa vuotta 750-luvulta 930- tai 940 -luvuille.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Hugh Kennedy|Nimeke=When Baghdad Ruled the Muslim World. The Rise and Fall of Islam's Greatest dynasty|Vuosi=2004|Sivu=xix|Julkaisija=Da Capo Press}}</ref> Vielä sen jälkeen abbasidikalifit nauttivat suurta symbolista arvostusta, koska abbasidien levittämän valtionuskonnon, islamin, mukaan he olivat Muhammedin perustaman islamilaisen yhteisön eli ''umman'' ainoita oikeutettuja johtajia ja perillisiä. Kun mongolit vuonna 1258 tekivät valtakunnasta lopun, abbasidikalifit nostettiin symbolisiksi hallitsijoiksi mamelukkien Egyptissä.

Abbasidien voitto sisällissodassa on dokumentoitu vain niukasti aikalaislähteissä. Selostukset tapahtumista perustuvat myöhäiseen [[Islamilainen historiankirjoitus|islamilaiseen historiankirjoitukseen]], jonka luotettavuus on kyseenalaistettu. Yksimielisyyttä ei esimerkiksi ole siitä, kuka oli ensimmäinen abbasidihallitsija. Arvoitukselliseksi jääneen [[Al-Saffah|al-Saffahin]] sijaan jotkut pitävät ensimmäisenä kalifina [[Al-Mansur (abbasidi)|al-Mansuria]] (754–775). Tämä siirsi vuonna 762 hovinsa entisestä pääkaupungista [[Damaskos|Damaskoksesta]] [[Tigris]]-joen varrelle [[Irak|Irakiin,]] minne rakennettiin suuri palatsialue "Rauhan kaupunki" [[Sassanidit|sassanidien]] entisen pääkaupungin [[Ktesifon|Ktesifonin]] lähelle. Palatsialueen ympärille kasvoi nopeasti [[Bagdad|Bagdadin]] kaupunki.

 

 

Uskonnossa mullistus johti siihen, että islaminuskon pyhät kirjoitukset saivat vahvan persialaisen värin, sillä arvovaltaisimman ''[[hadith]]'' -kirjallisuuden eli [[Kutub al-Sittah|kuuden kirjan]] kokoajat tulivat kaikki entisen sassanidien Persian alueelta. Sama koski Koraanin selitystä ja islamin historiankirjoitusta, sillä Muhammed-elämäkerran tekijä [[Ibn Hisham]] ja islamin suurin historioitsija ja [[Koraani|Koraanin]] selittäjä [[Muhammad ibn Jarir al-Tabari|al-Tabari]] tulivat Irakista tai Persiasta. Hallitseva eliitti omaksui laajasti persialaiset tavat. Yksi sassanideilta opittu perinne oli kreikkalaisen tieteellisen kirjallisuuden kääntäminen, mikä johti tieteenharjoituksen nousuun ja siihen, että 800-luvulta lähtien johtoasema monilla tieteenaloilla koko maailmassa siirtyi vuosisatojen ajaksi abbasidivaltakuntaan.<ref>