Wikipedia

Ero sivun ”Abbasidikalifaatti” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 74:
'''Abbasidikalifaatti''' ({{k-ar|ٱلْخِلافَةُ ٱلْعَبَّاسِيَّة}}, ''{{transl|ar|al-Khilāfatu al-ʿAbbāsiyyah}}'') syntyi vuoden 750 sisällissodan seurauksena, kun Persian Khorasanista ja [[Merv|Mervistä]] tullut abbasideiksi itseään kutsunut arabiklaani kukisti [[Umaijadien kalifaatti|umaijadit]], joiden valtakunnan (650–750) keskus oli sijainnut Syyrian Damaskoksessa. Vasta abbasidien valtakunnassa alettiin puhua ja kirjoittaa islamista, jonka perustajan, profeetta [[Muhammed|Muhammedin]], kerrottiin eläneen kaksi sataa vuotta aikaisemmin ja olleen abbasidien esi-isä.
 
Abbasidien vallan huippukausi kesti lähes kaksisataa vuotta 750-luvulta 930- tai 940 -luvuille.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Hugh Kennedy|Nimeke=When Baghdad Ruled the Muslim World. The Rise and Fall of Islam's Greatest dynasty|Vuosi=2004|Sivu=xix|Julkaisija=Da Capo Press}}</ref> Vielä sen jälkeen abbasidikalifit nauttivat suurta symbolista arvostusta, koska abbasidien levittämän valtionuskonnon, islamin, mukaan he olivat Muhammedin perustaman islamilaisen yhteisön eli ''umman'' ainoita oikeutettuja johtajia ja perillisiä. Kun mongolit vuonna 1258 tekivät valtakunnasta lopun, abbasidikalifit nostettiin symbolisiksi hallitsijoiksi mamelukkien Egyptissä.
 
Abbasidien voitto sisällissodassa on dokumentoitu vain niukasti aikalaislähteissä. Selostukset tapahtumista perustuvat myöhäiseen [[Islamilainen historiankirjoitus|islamilaiseen historiankirjoitukseen]], jonka luotettavuus on kyseenalaistettu. Yksimielisyyttä ei esimerkiksi ole siitä, kuka oli ensimmäinen abbasidihallitsija. Arvoitukselliseksi jääneen [[Al-Saffah|al-Saffahin]] sijaan jotkut pitävät ensimmäisenä kalifina [[Al-Mansur (abbasidi)|al-Mansuria]] (754–775 ). Tämä siirsi vuonna 762 hovinsa entisestä pääkaupungista [[Damaskos|Damaskoksesta]] [[Tigris]]-joen varrelle [[Irak|Irakiin,]] minne rakennettiin palatsikaupunkisuuri Bagdadpalatsialue "Rauhan kaupunki" [[Sassanidit|sassanidien]] entisen pääkaupungin [[Ktesifon|Ktesifonin]] lähelle. Palatsialueen ympärille kasvoi nopeasti [[Bagdad|Bagdadin]] kaupunki.
 
Abbasidien vallankumous muutti monia asioita arabikalifaatissa. Väkirikkaasta koillisesta Persiasta alkanut mullistus toi valtaan persialaistuneet arabit, joiden johdolla alkoi kehittyä persialais-arabialainen kulttuuri. Valtakunnan painopisteen muutos näkyi jo ulkoisesti pääkaupungin sijainnin vaihtumisessa sassanidien vanhalle ydinalueelle Mesopotamiaan. Valtaeliittiin liittyi arabiruhtinaiden ohella Itäisen Persian mahtisukuja, kuten [[barmakidit]], jotka olivat olleet Afganistanissa korkea-arvoisia buddhalaisia munkkeja. Merkkejä heidän vaikutusvallastaan on nähty esimerkiksi islamilaisessa [[Hadž|pyhiinvaelluksessa]].
Abbasidikalifaatin hallinto keskitettiin aluksi [[Kufa|Kufaan]], mutta vuonna 762 kalifi [[Al-Mansur (abbasidi)|Al-Mansur]] perusti Bagdadin kaupungin lähelle muinaisen [[Sassanidit|Sasanian]] pääkaupunkia [[Ktesifon|Ktesifonia]]. Abbasidien ajanjaksoa leimasi riippuvuus Persian [[Byrokratia|byrokraattien]] (erityisesti Barmakid-suvun) hallitsemista alueista sekä arabimaiden ulkopuolisten muslimien lisääntyvä määrä ''[[Umma|ummassa]]'' (islamin uskovien yhteisö). Hallitseva eliitti omaksui laajasti persialaiset tavat ja he alkoivatkin tukemaan taiteilijoita ja oppineita.<ref>
 
Uskonnossa mullistus johti siihen, että islaminuskon pyhät kirjoitukset saivat vahvan persialaisen värin, sillä arvovaltaisimman ''hadith-'' -kirjallisuuden kokoajat tulivat kaikki entisen sassanidien Persian alueelta.
 
Hallitseva eliitti omaksui laajasti persialaiset tavat ja he alkoivatkin tukemaan taiteilijoita ja oppineita.<ref>
{{Kirjaviite | Nimeke = The History of Government from the Earliest Times: Volume II: The Intermediate Ages | Julkaisija = OUP Oxford | Vuosi = 1999 | Tekijä = S. E. Finer | Suomentaja = | Luku = | Sivu = 720 | Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn = 9780198207900 | www = https://books.google.com/books?id=AhEab85xHAMC | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = {{en}} }}
</ref> Bagdadista tuli tieteen, kulttuurin, filosofian ja keksintöjen keskus. Nykyään tätä aikaa kutsutaan [[Islamin kulta-aika|islamin kulta-ajaksi]].
Rivi 87 ⟶ 91:
[[Tiedosto:Balami - Tarikhnama - Abu'l-'Abbas al-Saffah is proclaimed the first 'Abbasid Caliph.jpg|thumb|left|200px|Abu al-Abbas al-Saffah julistetaan ensimmäiseksi abbasidikalifiksi. Myyttinen kuva 1300-luvun alun kirjasta.]]
[[Kuva:Abasside-empire-vers-820-es.svg|thumb|Abassidikalifaatti vuonna 820. Pohjois-Afrikassa Aghlabidit olivat vain muodollisesti osa kalifaattia.]]
[[Kuva:Fragmentation of the Abbasid Caliphate.jpg|thumb|AbbasidikalifaationAbbasidikalifaatin pirstoutuminen 800- ja 900-luvulla]]
[[Id al-Fitr]]in päivänä 15. kesäkuuta 747 Abu Muslim tukijoineen heiluttivat mustia lippuja alkaneen vallankumouksen merkiksi. Hän otti koko Khorasanin pian valtaansa, karkotti sen umaijadikuvernöörin Nasr ibn Sayyarin ja lähetti armeijan länteen. [[Kufa]] joutui Hashimiyya-liikkeelle vuonna 749 ja samalla piiritettiin [[Wasit]], viimeinen Umaijadien tukikohta. [[Abu al-Abbas]] al-Saffah tunnustettiin uudeksi kalifiksi Kufan moskeijassa samana vuonna. Samaan aikaan [[Merwan II]] keräsi armeijan ja marssi kohti Irakia. Joukot kohtasivat Zab-joen varrella 25. tammikuuta 750 ja taistelu päättyi Abu al-Abbasin voittoon. Huhtikuussa [[Damaskos]] antautui Abbasideille, ja viimeinen naula arkkuun oli, kun abbasidi-agentit murhasivat Merwan II:n [[Egypti]]ssä elokuussa.{{Lähde}}
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Abbasidikalifaatti”