Ero sivun ”Aghlabidit” versioiden välillä

993 merkkiä lisätty ,  9 kuukautta sitten
p (työstömalline pois)
Umaijadikalifaatti ja sitä seurannut abbasidikalifaatti eivät koskaan kyenneet saamaan varmasti haltuunsa Pohjois-Afrikkaa. 700-luvulla siellä esiintyi jatkuvasti sekä berberien että muslimiarmeijan osastojen ''(jund)'' kapinoita. Pieniä kuningas- tai päällikkökuntia olivat sinne perustaneet Barghawatat (744), Rustamidit (776), Idrisidit (788) ja Sufrittit (758).<ref>Anderson ym., 2018, s. 3</ref>
 
Vuonna 800 kalifi [[Harun al-Rašid|Harun al-Rashid]] (786–809) nimitti Ibrahim ibn al-Aghlabin koko Ifriqiyan perinnölliseksi emiiriksi. Ibrahim seuraajineen onnistui kukistamaan kapinoivat muslimijoukot ja kapinalliset berberiheimot ja perusti abbasidikalifaatin ensimmäisen autonomisen emiirikunnan, mutta ei kyennyt etenemään Marokkoon asti.<ref name=":1">Anderson ym., 2018, s. 2</ref> Vaikka aghlabidit tunnustivat muodollisesti Bagdadin abbasidikalifien vallan, he olivat todellisuudessa itsenäisiä. HeidänEmiirit pääkaupunkinsapainoivat oliomaa [[Kairouan]] Tunisiassa. Siellä emiirit pitivät loisteliasta hoviaanrahaa, jonkanimittivät kustannukset katettiin raskailla veroillavirkakuntansa ja jihadistisilla iskuilla. Emiirit kehittivät kuitenkinkävivät valtakuntansaomia vesihuoltoasotiaan. <refAbbasidien name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.britannica.com/topic/Aghlabid-dynasty|nimeke=Aghlabidtapaan dynasty|julkaisu=Encyclopaediahe Britannica|viitattu=17.2.2021}}</ref>rakensivat Aghlabidien valta ei ollut sisämaassa ehdotonta, vaan nojautui sinne tehtyihin ryöstöretkiin.erilliset <refhallintokaupungit name="hovilleen:1" /> Heidän laivastonsasellainen oli keskisellävuodesta Välimerellä800 ylivoimaista.<refal-Abbasiyya name=":0"ja />vuodesta 876 VuonnaRaqqada. 846Niissä aghlabiditemiirit tekivätpitivät [[Roomanloisteliasta ryöstö (846)|iskun Roomaan]]hovia, missäjonka [[Aurelianuksenkustannukset muuri|Aurelianuksenkatettiin muurin]]raskailla ulkopuolellaveroilla olevaja kaupunkijihadistisilla joutui ryöstelyn kohteeksiiskuilla.<ref name=":1" />
 
Emiirit kehittivät valtakuntansa vesihuoltoa <ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.britannica.com/topic/Aghlabid-dynasty|nimeke=Aghlabid dynasty|julkaisu=Encyclopaedia Britannica|viitattu=17.2.2021}}</ref>ja pystyttivät julkisia rakennuksia. Rannikoita suojelemaan rakennettiin vartiotornien ketju. Kairouanista tuli tärkeä uskonnollisen elämän ja šariatietämyksen keskus. Sahnun ibn Sa'id laati siellä 800-luvulla malikiittisen koulukunnan käsikirjan ''al-Mudawwana'' imaami Malikin opetusten pohjalta.<ref name=":2">Anderson ym., 2018, s. 4</ref> Aghlabidien taloudellinen toiminta oli vilkasta ja kauppaa käytiin sekä Eurooppaan, Saharan eteläpuolelle että Lähi-itään. Muuan tuote olivat orjat. Valkoisia orjia tuotiin al-Andalusista ja Galliasta ja mustia orjia Afrikasta. Kaupattuihin ylellisyystuotteisiin kuuluivat kulta, norsunluu ja käsityöt ja perustarvikkeisiin muun muassa vilja, oliiviöljy, suola ja kankaat.<ref name=":2" />
Ziyādat Allāh I:n (817–838) aikana aghlabidit aloittivat Sisilian valtaamiseen saatuaan avunpyynnön Sisilian bysanttilaiselta kuvernööriltä. Valtaus kesti kaikkiaan 75 vuotta. Sen jälkeen saari pysyi arabien hallussa kaksisataa vuotta.
 
Aghlabidien valta ei ollut sisämaassa ehdotonta, vaan nojautui sinne tehtyihin ryöstöretkiin. <ref name=":1" /> Heidän laivastonsa oli keskisellä Välimerellä ylivoimaista.<ref name=":0" /> Vuonna 846 aghlabidit tekivät [[Rooman ryöstö (846)|iskun Roomaan]], missä [[Aurelianuksen muuri|Aurelianuksen muurin]] ulkopuolella oleva kaupunki joutui ryöstön kohteeksi.<ref name=":1" /> Ziyādat Allāh I:n (817–838) aikana aghlabidit aloittivat Sisilian valtaamiseen saatuaan avunpyynnön Sisilian bysanttilaiselta kuvernööriltä. Valtaus kesti kaikkiaan 75 vuotta. Sen jälkeen saari pysyi arabien käsissä kaksisataa vuotta.
Aghlabidien dynastia pysyi vallassa vuoteen 909 asti, jolloin sisämaan vuoristoalueilla kasvanut uskonnollinen šiialainen liike, [[fatimidit]], kukisti sen. Abbasidit eivät tällöin kyenneet auttamaan aghlabeja, vaikka apua pyydettiin.<ref>Sergejeff, 2019, s. 113</ref> Fatimideistä muodostui abbasidien kanssa kilpaileva [[kalifaatti]]. Fatimidien nousu rikkoi muslimimaailman muodollisen yhtenäisyyden, sillä islaminuskon mukaan maailmassa sai olla vain yksi ainoa kalifaatti. <ref>Reliance of the Traveller, 2017, 645 (o.25.6)</ref>
 
Aghlabidien dynastia pysyi vallassapystyssä vuoteen 909 asti, jolloin sisämaan vuoristoalueilla kasvanut uskonnollinen šiialainen liike, [[fatimidit]], kukisti sen. Abbasidit eivät tällöin kyenneet auttamaan aghlabeja, vaikka apua pyydettiin.<ref>Sergejeff, 2019, s. 113</ref> Fatimideistä muodostuikasvoi abbasidien kanssa kilpaileva [[kalifaatti]]. Fatimidien nousudybastian muuttuminen kalifaatiksi rikkoi muslimimaailman muodollisen yhtenäisyyden, sillä islaminuskon mukaan maailmassa sai olla kerrallaan vain yksi ainoa kalifaattikalifi. <ref>Reliance of the Traveller, 2017, 645 (o.25.6)</ref>
 
== Hallitsijat ==
* [[Abdullah II of Aghlabids|Abdullah II ibn Ibrahim]] (902–903)
* [[Ziyadat Allah III]] ibn Abdillah (903–909)
 
== Katso myös ==
 
* [[Kairouanin suuri moskeija]]
 
== Lähteet ==