Ero sivun ”Aghlabidit” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Työstetään|[[Käyttäjä:Toivo ja Toivo|Toivo ja Toivo]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Toivo ja Toivo|keskustelu]]) 18. helmikuuta 2021 kello 15.33 (EET)}}
[[Tiedosto:Aghlabids Dynasty 800 - 909 (AD).svg|thumb|Aghlabidien dynastia laajimmillaan. Emiirien valta rajoittui kuitenkin lähinnä rannikoiden suuriin keskuksiin.<ref name=":1" />]]
[[Tiedosto:Aghlabid in 900 ad.png|thumb|Aghlabidien dynastia noin vuonna 900]]
[[Tiedosto:Aghlabid dirham - Ibrahim ibn al-Aghlab - al-Maamoun.jpg|thumb|Aghlabidien dirhami, tekstinä Ibrahim ibn al-Aghlab ja al-Mamun]]
'''Aghlabidit''' (Banū al-Aghlab) tarkoittaa dynastiaa, joka hallitsi nykyisen [[Tunisia]]n aluetta sekä [[Algeria]]n ja [[Libya]]n pohjoisrannikkoa eli [[Ifriqiya]]a vuosina 800–909.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.britannica.com/topic/Aghlabid-dynasty|nimeke=Aghlabid dynasty|julkaisu=Encyclopaedia Britannica|viitattu=17.2.2021}}</ref>
 
Umaijadikalifaatti ja sitä seurannut abbasidikalifaatti eivät koskaan kyenneet saamaan varmasti haltuunsa Pohjois-Afrikkaa. 700-luvulla siellä esiintyi jatkuvasti sekä berberien että muslimiarmeijan osastojen ''(jund)'' kapinoita. Vuonna 800 kalifi [[Harun al-Rašid|Harun al-Rashid]] (786–809) nimitti Ibrahim ibn al-Aghlabin Ifriqiyan perinnölliseksi emiiriksi. Ibrahim seuraajineen onnistui kukistamaan kapinoivat muslimijoukot ja kapinalliset berberiheimot ja perusti näin abbasidikalifaatin ensimmäisen autonomisen emiirikunnan.<ref name=":1">Anderson ym., 2018, s. 2</ref> Aghlabidit tunnustivat muodollisesti Bagdadin abbasidikalifien vallan, mutta olivat todellisuudessa itsenäisiä. Heidän pääkaupunkinsa oli [[Kairouan]] Tunisiassa. Siellä emiirit pitivät loisteliasta hoviaan, jonka kustannukset katettiin raskailla veroilla. Emiirit kehittivät kuitenkin valtakuntansa vesihuoltoa. <ref name=":0" /> Aghlabidien valta ei ollut sisämaassa ehdotonta, vaan nojautui sinne tehtyihin ryöstöretkiin. <ref name=":1" /> Heidän laivastonsa oli keskisellä Välimerellä ylivoimaista.<ref name=":0" /> Vuonna 846 aghlabidit tekivät [[Rooman ryöstö (846)|iskun Roomaan]], missä [[Aurelianuksen muuri|Aurelianuksen muurin]] ulkopuolella oleva kaupunki joutui ryöstelyn kohteeksi.<ref name=":1" />
Aghlabidien valta ei ollut sisämaassa ehdotonta, vaan nojautui sinne tehtyihin ryöstöretkiin. <ref name=":1" /> Heidän laivastonsa oli keskisellä Välimerellä ylivoimaista.<ref name=":0" />
 
Ziyādat Allāh I:n (817–838) aikana aghlabidit aloittivat Sisilian valtaamiseen saatuaan avunpyynnön Sisilian bysanttilaiselta kuvernööriltä. Valtaus kesti kaikkiaan 75 vuotta. Sen jälkeen saari pysyi arabien hallussa kaksisataa vuotta.
 
Aghlabidien dynastia pysyi ohjaksissavallassa vuoteen 909 asti, jolloin sisämaan vuoristoalueilla kehittynytkasvanut uskonnollinen šiialainen liike, [[fatimidit]], kukisti heidätsen. Abbasidit eivät tällöin kyenneet auttamaan aghlabeja, vaikka apua pyydettiin.<ref>Sergejeff, 2019, s. 113</ref> Fatimideistä muodostui abbasidien kanssa kilpaileva [[kalifaatti]]. Fatimidien nousu rikkoi muslimimaailman muodollisen yhtenäisyyden, sillä islaminuskon mukaan maailmassa sai olla vain yksi ainoa kalifaatti. <ref>Reliance of the Traveller, 2017, 645 (o.25.6)</ref>
 
== Hallitsijat ==