Ero sivun ”Fruktoosi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
endogeenisen fruktoosin terveysvaikutukset (plus vaihdoin lähteen tuoreemmaksi)
Rivi 14:
}}
[[Tiedosto:Table fructose.JPG|thumb|200px|Sakkaroosista valmistettua kiteistä hedelmäsokeria.]]
'''Fruktoosi''' eli '''hedelmäsokeri''' ([[Hiili|C]]<sub>6</sub>[[Vety|H]]<sub>12</sub>[[Happi|O]]<sub>6</sub>) on [[sokerit|sokeri]], jota esiintyy [[hunaja]]ssa ja kaikissa [[Hedelmä (ruoka)|hedelmissä]]. Fruktoosi on myös tavallisen ruokosokerin eli [[Sakkaroosi|sakkaroosin]] hajoamistuote. Maksa kykeneemuuntaa lisäksiverensokeria tuottamaanniin elimistössäsanotuksi olevastaendogeeniseksi glukoosistafruktooksi niinetenkin sanottuasilloin, endogeenistakun fruktoosiaverensokeri on korkealla<ref name=":2">{{Lehtiviite|Tekijä=AnaMiguel Andres-HernandoA. Lanaspa, RichardTakuji J.Ishimoto, JohnsonNanxing Li, MiguelChristina ACicerchi, David J. LanaspaOrlicky, Philip Ruzycki|Otsikko=Endogenous fructose production: what do we know and howmetabolism relevantin isthe it?|Julkaisu=Currentliver Opinioncontributes into Clinicalthe Nutritiondevelopment andof Metabolicmetabolic Caresyndrome|AjankohtaJulkaisu=07Nature 2019Communications|NumeroAjankohta=42013-09-10|SivutNumero=289–2941|PmidSivut=311662222434|Doi=10.10971038/MCO.0000000000000573ncomms3434|Issn=14732041-65191723|www=https://pubmedwww.ncbinature.nlm.nih.govcom/31166222articles/ncomms3434|Kieli=en}}</ref>.
 
Ihminen maistaa fruktoosin noin kaksi kertaa niin makeana kuin fruktoosista ja glukoosista koostuvan sakkaroosin.
Rivi 36:
Yli sadan gramman päivittäisiä fruktoosiannoksia pidetään haitallisina osalle ihmisistä, mutta 60 gramman annokset eivät aiheuta todennäköisesti haittavaikutuksia.<ref name=":1" /> Vuonna 2014 julkaistussa kliinisessä tutkimuksessa havaittiin, että fruktoosi nostaa sakkaroosia enemmän sekä veren kolesterolipitoisuutta että sen LDL- ja HDL-hiukkasten määrää. Fruktoosi nostaa myös matala-asteista tulehdusta kuvaavan herkän CRP:n arvoa.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Faizan Jameel, Melinda Phang, Lisa G. Wood, Manohar L. Garg|Otsikko=Acute effects of feeding fructose, glucose and sucrose on blood lipid levels and systemic inflammation|Julkaisu=Lipids in Health and Disease|Ajankohta=2014-12-16|Numero=13|Sivut=195|Pmid=25515398|Doi=10.1186/1476-511X-13-195|Issn=1476-511X|www=https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/25515398/}}</ref>
 
On olemassa viitteitä siitä, että maksan glukoosista tuottama endogeeninen fruktoosi lisää metabolisen oireyhtymän ja munuaissairauden riskiä<ref name=":2">{{Lehtiviite|Tekijä=Ana Andres-Hernando, Richard J. Johnson, Miguel A. Lanaspa|Otsikko=Endogenous fructose production: what do we know and how relevant is it?|Julkaisu=Current Opinion in Clinical Nutrition and Metabolic Care|Ajankohta=07 2019|Numero=4|Sivut=289–294|Pmid=31166222|Doi=10.1097/MCO.0000000000000573|Issn=1473-6519|www=https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31166222/}}</ref>.
 
Hunaja sisältää fruktoosia enemmän kuin glukoosia<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/4|Nimeke=Hunaja|Julkaisu=Fineli|Julkaisija=Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|Viitattu=22.11.2020}}</ref>. Hedelmissä on yleensä alle puolet fruktoosia lopun ollessa lähinnä glukoosia eli hedelmissä on siis suhteellisen paljon verensokeria erittäin nopeasti nostavaa glukoosia. Hedelmät nostavat verensokeria kuitenkin hitaammin kuin esimerkiksi ruokosokerista ja vedestä valmistettu liuos, koska ne sisältävät [[Ravintokuitu|kuituja]].<ref name="hs" />