Ero sivun ”Karjalan Sivistysseura” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tjp (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 7:
Seura itse katsoo jatkavansa Tampereen työväentalolla 3. elokuuta 1906 perustetun Vienan karjalaisten liiton toimintaa. Ensimmäisenä puheenjohtaja toimi uhtualainen [[Aleksei Mitro]]. Vuodesta 1907 seura perusti lukutupia ja kouluja Vienan Karjalaan, mutta kohtasi vastustusta Venäjän valtion taholta, joten liiton toiminta käytännössä lakkasi vuonna 1911.
 
Vasta maaliskuun 1917 vallankumouksen jälkeen oli mahdollista jälleen toimia ja 9. huhtikuuta 1917 perustettiin Karjalan Sivistysseura (KSS), jonka puheenjohtajaksi valittiin Uhtualta Kuusamoon muuttanut [[Paavo Ahava (vanhempi)|Paavo Ahava (Afanasjev)]] ja sihteeriksi suomalainen kirjailija [[Iivo Härkönen]].<ref>Harjula, Mirko: Venäjän Karjala ja Muurmanni 1914-1922; Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1144, 2007, s. 39</ref> Seura kokosi lähetystön pyytämään Venäjän väliaikaiselta hallitukselta lupaa perustaa Vienaan suomenkielisiä kouluja. Myöhemmin vaatimukset kovenivat. toukokuussa 1917 seuran sisällä ja 12.-14–14.heinäkuuta Uhtualla heimopäivillä vaadittiin Itä-Karjalalle itsehallintoa<ref>Harjula, Mirko: Venäjän Karjala ja Muurmanni 1914-19221914–1922; Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1144, 2007, s.39-4039–40</ref> ja 27. tammikuuta 1918 KSS oli jo järjestämässä Vienan Karjalan maakuntapäiviä, jossa jo vaadittiin itsenäisen Karjalan tasavallan perustamista.<ref>Harjula, Mirko: Venäjän Karjala ja Muurmanni 1914-19221914–1922; Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1144, 2007, s. 58</ref>
 
Heimosotien aikana Vaasan senaatti ja myöhemmin Suomen hallitus myönsi seuralle varoja liitospropagandan harjoittamiseen Vienan ja Aunuksen Karjalassa. Heimosotien päätyttyä seuran tehtäväksi muodostui tuhansien itäkarjalan pakolaisten kulttuurin ja yhteyksien säilyttäminen.