Ero sivun ”Tridentiininen messu” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p wl fix |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta Edistynyt mobiilimuokkaus |
||
Rivi 1:
{{lähteetön | kumpi = 0| }}
[[Tiedosto:Simone Martini 044.jpg|pienoiskuva|[[Fresko]] [[Martinus Toursilainen|Pyhästä Martista (316–397)]] viettämässä messua. [[Simone Martini|Simone Martini (1285–1344)]], [[Pyhän Fransiskuksen basilika|Pyhän Fransiskuksen basilikan]] alakappeli]]
'''Tridentiininen''' tai '''gregoriaaninen messu''' ([[latinan kieli|lat.]] ''Missa Tridentina'') on
Tridentiinistä messua kutsutaan sen kielen mukaan myös latinankieliseksi tai latinalaiseksi messuksi. Tämä on kuitenkin epätarkka nimitys, koska myös uudempaa, vuonna [[1970]] julkaistua messua voidaan viettää kokonaan tai osittain latinaksi. Itse asiassa kyseinen messukaava julkaistiin sen normatiivisessa muodossa latinaksi, ja kansankieliset messukaavat ovat käännöksiä latinasta. Nimitys on epätarkka sikälikin, että tridentiinistä messua vietettiin nykyisen [[Kroatia]]n ja [[Bosnia ja Hertsegovina]]n alueella [[kirkkoslaavi]]ksi.
Rivi 9:
Missale Romanumia uudistettiin useaan otteeseen, viimeisin uudistettu versio on vuodelta [[1962]]. Sen julkaisi paavi [[Johannes XXIII]]. Hänen aloitteestaan kokoon kutsuttu [[Vatikaanin toinen kirkolliskokous|Vatikaanin II kirkolliskokous]] kuitenkin määritteli kirkon liturgian osittain uudelleen. Se korosti messun asemaan "Jumalan kansan yhteisenä juhlana" ja toivoi seurakuntalaisten aktiivisen osuuden lisäämistä. Messuun haluttiin myös mukaan kansankielisiä elementtejä. Kirkolliskokouksen päätöksen mukaisesti paavi [[Paavali VI]] julkaisi uuden messukirjan vuonna [[1970]].
Katoliseen kirkkoon jäi kuitenkin monia, jotka pitivät "vanhaa" messua parempana, hengellisempänä ja puhuttelevampana. Heidän toivomuksestaan tridentiinistä liturgiaa saatiin viettää, mikäli hiippakunnan piispa sen salli. 7. heinäkuuta [[2007]] paavi [[Benedictus XVI]] antoi [[motu proprio]]n ''[[Summorum Pontificum]]'', jossa hän vahvisti tridentiinisen messun asemaa. Hän vahvisti messukaavan aseman erityismessuna, ja totesi sen ja uuden kansankielisen messukaavan "saman roomalaisen riitin kahdeksi eri ilmenemismuodoksi". Hän myös korosti, ettei
Useimmissa maissa tridentiininen messu vietettiin latinaksi vuosien 1570 ja 1970 välisenä aikana (vaikka messukaava sisälsikin [[kreikan kieli|kreikkalaisia]] ja [[heprea]]laisia sanoja). Huomattavin poikkeus tähän oli [[Dalmatia]] ja [[Istria]], joissa katolista messua vietettiin roomalaisen messun kaavalla, mutta [[kirkkoslaavi]]ksi.
|