Ero sivun ”Tridentiininen messu” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p wl fix
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta   Edistynyt mobiilimuokkaus 
Rivi 1:
{{lähteetön | kumpi = 0| }}
[[Tiedosto:Simone Martini 044.jpg|pienoiskuva|[[Fresko]] [[Martinus Toursilainen|Pyhästä Martista (316–397)]] viettämässä messua. [[Simone Martini|Simone Martini (1285–1344)]], [[Pyhän Fransiskuksen basilika|Pyhän Fransiskuksen basilikan]] alakappeli]]
'''Tridentiininen''' tai '''gregoriaaninen messu''' ([[latinan kieli|lat.]] ''Missa Tridentina'') on Roomalaisenroomalaisen riituksen [[ messu]]n muoto, jonka Paavi [[Pius V]] [[Kodifikaatio|kodifioi]] Trenton konsiilin yhteydessä. Tämän messun huomattavin erikoisuus on sen viettäminen pääasiallisesti [[latinan kieli|latinaksi]], mutta tarvittaessa evankeliumi ja muut lukukappaleet luetaan ja oleelliset rukoukset rukoillaan myös kansankielellä. Messua viettävä pappi on suurimman osan ajasta kääntyneenä seurakunnan kanssa kohti liturgista itää (Lat. [[Ad orientem]] tai Ad Deum, kohti Jumalaa), lisäksi hän lukee huomattavan osan messun rukouksista hiljaa, vain Jumalalle. Sekä papin asento että rukousten hiljaisuus kuvastaa sitä, että messu mielletään ensi sijassa uhritoimitukseksi Jumalalle, ei seurakunnan juhlaksi.
 
Tridentiinistä messua kutsutaan sen kielen mukaan myös latinankieliseksi tai latinalaiseksi messuksi. Tämä on kuitenkin epätarkka nimitys, koska myös uudempaa, vuonna [[1970]] julkaistua messua voidaan viettää kokonaan tai osittain latinaksi. Itse asiassa kyseinen messukaava julkaistiin sen normatiivisessa muodossa latinaksi, ja kansankieliset messukaavat ovat käännöksiä latinasta. Nimitys on epätarkka sikälikin, että tridentiinistä messua vietettiin nykyisen [[Kroatia]]n ja [[Bosnia ja Hertsegovina]]n alueella [[kirkkoslaavi]]ksi.
Rivi 9:
Missale Romanumia uudistettiin useaan otteeseen, viimeisin uudistettu versio on vuodelta [[1962]]. Sen julkaisi paavi [[Johannes XXIII]]. Hänen aloitteestaan kokoon kutsuttu [[Vatikaanin toinen kirkolliskokous|Vatikaanin II kirkolliskokous]] kuitenkin määritteli kirkon liturgian osittain uudelleen. Se korosti messun asemaan "Jumalan kansan yhteisenä juhlana" ja toivoi seurakuntalaisten aktiivisen osuuden lisäämistä. Messuun haluttiin myös mukaan kansankielisiä elementtejä. Kirkolliskokouksen päätöksen mukaisesti paavi [[Paavali VI]] julkaisi uuden messukirjan vuonna [[1970]].
 
Katoliseen kirkkoon jäi kuitenkin monia, jotka pitivät "vanhaa" messua parempana, hengellisempänä ja puhuttelevampana. Heidän toivomuksestaan tridentiinistä liturgiaa saatiin viettää, mikäli hiippakunnan piispa sen salli. 7. heinäkuuta [[2007]] paavi [[Benedictus XVI]] antoi [[motu proprio]]n ''[[Summorum Pontificum]]'', jossa hän vahvisti tridentiinisen messun asemaa. Hän vahvisti messukaavan aseman erityismessuna, ja totesi sen ja uuden kansankielisen messukaavan "saman roomalaisen riitin kahdeksi eri ilmenemismuodoksi". Hän myös korosti, ettei tridentiisentridentiinisen messun viettoa ollut kirkossa koskaan kielletty. Hän ilmoitti myös, että sitä tulee viettää, mikäli seurakuntalaiset sitä pyytävät ja pappi suostuu. TridentiinenTridentiininen messu ei kuitenkaan saa syrjäyttää uudistetun messun asemaa seurakunnan päämessuna.
 
Useimmissa maissa tridentiininen messu vietettiin latinaksi vuosien 1570 ja 1970 välisenä aikana (vaikka messukaava sisälsikin [[kreikan kieli|kreikkalaisia]] ja [[heprea]]laisia sanoja). Huomattavin poikkeus tähän oli [[Dalmatia]] ja [[Istria]], joissa katolista messua vietettiin roomalaisen messun kaavalla, mutta [[kirkkoslaavi]]ksi.