Ero sivun ”Imbros” versioiden välillä

| piirikunta = Gökçeadan piirukuntapiirikunta

Geologisesti Imbros [[Anatolian laatta|Anatolian laatalla]], mutta hyvin lähellä kohtaa, jossa sen sekä [[Egeanmeren laatta|Egeanmeren]] ja [[Euraasian laatta|Euraasian mannerlaattojen]] rajat kohtaavat. [[Pohjois-Anatolian siirros]] kulkee saaren pohjoispuolitse Koillis-Anatoliasta Egeanmeren pohjoisosaan, minkä vuoksi maanjäristykset ovat saarella alituisena uhkana. [[Egeanmeren maanjäristys 2014|Egeanmeren maanjäristys]], jonka keskus oli lähellä Imbrosta ja joka oli voimakkuudeltaan 6,9 [[momenttimagnitudi]]a, vavisutti saarta 24. toukokuuta 2014. Siinä 30 henkeä vammautui ja monet vanhat talot vahingoittuivat, jotkut niistä korjauskelvottomiksi. Vielä voimakkaamman maanjäristyksen on ennustettu tapahtuvan alueella lähitulevaisuudessa.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://earthquake.usgs.gov/earthquakes/eventpage/usb000r2hc#summary | Nimeke = M6.9 - 19km S of Kamariotissa, Greece | | Julkaisija = United States Geological Survey | Viitattu = 11.8.2017}}</ref> Heikot, mutta havaittavissa olevat järistykset ovat yleisiä.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://deprem.ibb.gov.tr/tr/index.html | Nimeke = Istanbul ve Civarinin Deprem Etkinliginin Sürekli Izlenmesi Projesi - Marmara Bölgesi |Julkaisija = Deprem.ibb.gov.tr | Kieli = {{tr}}}}</ref>

''Iliaassa'' Imbros mainitaan muutamassa muussakin yhteydessä. Muun muassa saaren hallitsijan, [[Eetion]]in kerrotaan maksaneen orjaksi joutuneesta [[Lykaon]]ista, [[Priamos|Priamoksen]] pojasta suuret lunnaat voidakseen palauttaa tämän isälleen.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Homeros | Nimeke = Ilias | Sivu = 399 | Luku = Taistelu virran partaalla | Selite = 21. laulu, säkeet 34–44 | Suomentaja = Otto Manninen | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1962}}</ref> Lisäksi saari mainitaan [[Apollon]]ille omistetussa ''[[Homeeriset hymnit|homeerisessa hymnissä]]''.<ref>{{kirjaviite | Nimeke = The Homeric Hymns | Selite = englanniksi kääntänyt Apostolos N. Athanassakis | Sivu = 15 | Luku = To Apollon (säe 36) | Julkaisija = John Hopkins University Press | Vuosi = 1976 | Tunniste = ISBN 0-8018-1792-7 | www = https://books.google.fi/books?id=GkZJehm339wC&printsec=frontcover&redir_esc=y#v=onepage&q&f=false}}</ref>

[[Herodotos|Herodotoksen]] mukaan Imbros, samoin kuin läheinen [[Límnos|Lemnos]], oli [[persialaissodat|persialaissotien]] aikaan saakka [[pelasgit|pelasgien]] asuttama.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Herodotos |Nimeke = Historiateos 1 -2 | Sivu = 414 | Selite = V kirja, kappale 26 | Suomentaja = Evard Rein | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1992}}</ref> Saari joutui välillä [[Akhaimenidien hallitsijasuku|Akhaimenidien]] hallitseman [[Persia]]n alaisuuteen, mutta [[Miltiades]] valloitti sen [[antiikin Ateena|Ateenalle]] [[Salamiin taistelu]]n jälkeen. Noin vuonna 450 eaa. ateenalaiset perustivat sinne siirtokunnan, minkä jälkeen se oli muutamia lyhyitä välivaiheita lukuun ottamatta Ateenan hallinnassa seuraavat 600 vuotta.

Lemnoksen tavoin tämä siirtokunta oli ''[[klerukhia]]'', toisin sanoen sen Ateenasta muuttaneet asukkaat pysyivät Ateenan kansalaisina. [[Thukydides|Thukydideen]] teoksessa ''[[Peloponnesolaissota (Thukydides)|Peloponnesolais­sota]]'' mainitaan, että Imbroksessa ja Lemnoksessa puhuttiin samaa murretta kuin Ateenassa ja että niissä olivat voimassa Ateenan lait. <ref>{{kirjaviite | Tekijä = Thukydides | Nimeke = Peloponnesolaissota, 2. nide: Kirjat V-VIII | Sivu = 490 | Selite = VII kirja, kappale 373 | Suomentaja = J. A: Hollo | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1964}}</ref>. Samassa teoksessa mainitaan myös, että [[Peloponnesolaissota|pelo­ponnesolais­sodan]] aikana näiden saarten asukkaat monessa yhteydessä tukivat Ateenaa sotilaallisesti<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Thukydides | Nimeke = Peloponnesolaissota, 1. nide: Kirjat I-IV | Sivu = 169, 257 | Selite = III kirja, kappale 5; IV kirja, kappale 28 | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1964}}</ref><ref>{{kirjaviite | Tekijä = Thukydides | Nimeke = Peloponnesolaissota II: Kirjat V-VIII | Sivu = | Luku = V | Suomentaja = J. A: Hollo | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1964}}</ref><ref>{{kirjaviite | Tekijä = Thukydides | Nimeke = Peloponnesolaissota, 2. nide: Kirjat V-VIII | Sivu = 490 | Selite = V kirja, kappale 8 | Suomentaja = J. A: Hollo | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1964}}</ref> Teoksessa kerrotaan myös, että erään taistelun jälkeen erään ateenalainen laivan miehistö pakeni Imbrokseen.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Thukydides | Nimeke = Peloponnesolaissota, 2. nide: Kirjat V-VIII | Sivu = 577 | Selite = VIII kirja, kappale 102 | Suomentaja = J. A. Hollo | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1964}}</ref> Ilmeisesti saarella oli edelleen jonkin verran myös alkuperäisväestöä, mihin viittaa se, että imbroslaiset mainitaan [[Deloksen meriliiton verotusluettelot|Ateenan veroluetteloissa]] erikseen.

Imbroksen mysteerit olivat [[Eleusiin mysteerit|Eleusiin mysteerien]] ohella yksi antiikin Kreikan salaisista uskonnollisista riiteistä. Niistä on säilynyt vain niukasti tietoa.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Jan N. Bremmer | Nimeke = Initiation into the Mysteries of the Ancient World | Sivu = 38 | Luku = Mysteries at the Interface of Greece and Anatolia | Julkaisija = Walter de Gruyter GmbH & Co | Vuosi = 2014 | Tunniste = ISBN 978-3-11-029929-8 | www = https://books.google.fi/books?id=N2zyCQAAQBAJ&pg=PA38&redir_esc=y#v=onepage&q&f=false}}</ref>

Seuraavien vuosisatojen aikoina saari oli eri aikoina vaihdellen osmanien ja [[Venetsian tasavalta|venetsialaisten]] hallinnassa. Tänä aikana, ja varsinkin [[Suleiman Suuri|Suleiman Suuren]] hallitessa (1520–1566), saari sai osmanien kannalta keskeisen strategisen merkityksen. Aika ajoin osmanit ja Venetsia kävivät keskenään sotiakin, esimerkiksi [[Turkin–Venetsian sota (1714–1718)|Turkin–Venetsian sodan]] (1714–1718), jonka aikana Imbroksen läheisyydessä käytiin ankara, joskaan ei sodan lopputuloksen kannalta kovin ratkaiseva [[Imbroksen taistelu (1717)|Imbroksen taistelu]]. Enimmäkseen saarella kuitenkin vallitsi rauha 1900-luvun alkuun saakka.

Vuonna 1912 [[Ensimmäinen Balkanin sota|ensimmäisessä Balkanin sodassa]] Kreikan laivasto valtasi saaren. Kun sota vuonna 1913 päättyi [[Ateenan rauha]]an, jossa kuitenkin kysymys Kreikan valloittamien saarten kohtalosta jätettiin suurvaltojen ratkaistavaksi. Helmikuussa 1914 ne päättivät, että Imbros, [[Tenedos (saari)|Tenedos]] ja [[Kastelorizo]] palautettiin Turkille, mutta muut valtaamansa saaret Kreikka saisi pitää.<ref name=TSK>{{kirjaviite | Nimeke = Tietosanakirja, täydennysosa | Sivu = 631 | Luku = Kreikka | Julkaisija = Tietosanakirja Oy | Vuosi = 1922 | www = http://runeberg.org/tieto/11/0326.html}}</ref>

Suoranaisen vainon kohteeksi saaren kreikkalaisväestö joutui vuodesta 1961 lähtien, kun aloitettiin ''Eritme Programmi'' -toimenpideohjelma. Silloin saaren kaikki kreikankieliset koulut suljettiin ja saaren kreikkalaisväestöön kohdistettiin taloudellista ja psykologista painostusta, jopa väkivaltaa. Näissä oloissa Turkin hallitus pakkolunasti noin 90 % saaren viljelyskelpoisesta maasta, ja sinne asutettiin 6000 manner-Turkista saapunutta turkkilaista.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Ανθή Γ. Λιμπιτσιούνη | Nimeke = Το πλέγμα των ελληνοτουρκικών σχέσεων και η ελληνική μειονότητα στην Τουρκία, οι Έλληνες της Κωνσταντινούπολης της Ίμβρου και της Τενέδου | Sivut = 98–99 | Julkaisija = Αριστοτέλειο Πανεπιστήμιο Θεσσαλονίκης | Kieli = {{el}}}}</ref><ref name="Ashgate Studies in Pilgrimage">{{kirjaviite | Tekijä = John Eade, Mario Katic (toim.), Giorgos Tsimouris | Nimeke = Ashgate Studies in Pilgrimage | Sivu = 38 | Luku = Pilgrimages to Gökçeada (Imvros), a Greco-Turkish Contested Place: Religious Tourism or a Way to Reclaim the Homeland? | Julkaisija = Ashgate Pub Co | Vuosi = 2014 | Tunniste = ISBN 978.1472415929 | www = https://books.google.gr/books?id=gBqrBAAAQBAJ&pg=PA37&lpg=PA37&dq=imvros%2Bdiscrimination&source=bl&ots=7w6CzbpgJ-&sig=cYdJQsbxui2v9xB4dfbJKNL7m2s&hl=en&sa=X&ved=0ahUKEwjN5_XBt4TKAhUBOBQKHQ1SDCUQ6AEITzAI#v=onepage&q&f=false}}</ref> Lisäksi Turkin hallitus luokitteli saaren "valvotuksi vyöhykkeeksi", mikä merkitsi, että sieltä kotoisin olevat henkilöt, jotka olivat muuttaneet pois Turkista, eivät saaneet käydä saarella ilman erikoislupaa.<ref name="Ashgate Studies in Pilgrimage"/> Saaren kreikkalaiset joutuivat myös erityisesti kärsimään siitä, kun saarelle rakennettiin avoin vankila, jonne sijoitettiin murhasta tai raiskauksesta tuomotut, joiden sallittiin vapaasti liikkua saarella ja ahdistella paikallisia asukkaita.<ref name="Al-monitor"/><ref>{{lehtiviite | Otsikko = Turkish public unaware of truth of Imbros: Patriarch | Julkaisu = Hürriyet Daily News | Ajankohta = 14.11.2012 | www = http://www.hurriyetdailynews.com/turkish-public-unaware-of-truth-of-imbros-patriarch.aspx?pageID=238&nID=34603&NewsCatID=341}}</ref> Joidenkuiden heistä tiedetään uusineen rikoksensa, ennen kuin vankila vuonna 1992 suljettiin.<ref name="Al-monitor"/> Saarelle siirrettiin lisää väestöä Anatoliasta myös vuosina 1973, 1984 ja 2000. Turkin valtio myönsi edullisia luottoja ja maataloustukia niille, jotka aikoivat asettua sinne.<ref name=Babul>{{kirjaviite | Tekijä = Elif Babul | Nimeke = Nationalism, Society and Culture in Post-Ottoman South East Europe – Belonging to Imbros: Citizenship and Soverignty in the Turkish Republic | Sivut = 5–6 | Julkaisija = Oxford Balkan Society | Vuosi = 2004 | www = https://web.archive.org/web/20120219230918/http://www.sant.ox.ac.uk/esc/esc-lectures/babul.pdf}}</ref> Saarelle perustettiin uusia asutuskeskuksia, ja entisillekin annettiin uudet, turkinkieliset nimet.<ref name="Al-monitor"/> Myös itse saari sai 29. heinäkuuta 1970 uuden virallisen nimen: Gökçeada.<ref name=Babul /> Toisaalta saaren kreikkalainen alkuperäisväestö, jolta riistettiin toimeentulon mahdollisuudet ja joka muutoinkin joutui valtiovallan uusien asukkaiden taholta vihamielisten toimenpiteiden kohteeksi, poistui saarelta. Eniten ihmisiä sieltä muutti pois vuonna 1974, Kyproksen kriisin aikoihin.<ref name=Babul />

Vuoden 2016 väestönlaskennan mukaan Gökçeadan piirikunnassa oli 8&nbsp;776 asukasta.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.tuik.gov.tr/PreTablo.do?alt_id=39 | Nimeke = Türkiye Istatistik Kurumu | Sivusto = Tuik.gov.tr | Viitattu = 11.8.2017}}</ref><ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.nufusune.com/gokceada-ilce-nufusu-canakkale |Nimeke = Gökçeada Nüfusu - Çanakkale | Sivusto = Nufusune.com | Viitattu = 11.8.2017}}</ref> Saarelaisten pääelinkeinoja ovat kalastus ja matkailu. Saaren nykyisistä asukkaista suurin osa on vuoden 1960 jälkeen manner-Turkista muuttaneita<ref name=Babul />, mutta siellä asuu edelleen myös noin 300 kreikkalaista, useimmat heistä vanhuksia, mutta myös muutamia lapsiperheitä.<ref name="Al-monitor"/>

Turkin hallitus ei kuitenkaan koskaan toteuttanut sopimuksen määräyksiä Imbroksen itsehallinto-oikeuesta ja vähemmistöjen suojasta.<ref name="Human Rights Watch">{{kirjaviite | Nimeke = Denying Human Rights and Ethnic Identity: The Greeks in Turkey | Sivu = 27 | Julkaisija = Human Rights Watch | Vuosi = 1992 | www = https://books.google.com/books?id=SdubdhMwM1YC&pg=PA26&lpg=PA26#v=onepage&q&f=false}}</ref>

Viime vuosikymmeninä suuri osa kreikkalaisväestöstä on Turkin valtion harjoittaman sorron vuoksi vuoksi muuttanut Kreikkaan, Länsi-Eurooppaan, Yhdysvaltoihin tai Australiaan.<ref name="Alexandris"/><ref name="Al-monitor">{{verkkoviite | Osoite = http://www.al-monitor.com/pulse/originals/2015/10/turkey-greece-minority-island-school-escape-extinction.html | Nimeke = For Turkey’s Greek minority, an island school provides fresh hope | Kirjoittaja = Kursat Akyol | Viitattu = 11.8.2017}}</ref><ref>{{lehtiviite |Otsikko = Greeks look to revive identity on Gökçeada | Julkaisu = Hurriyet Daily News | Ajankohta = 22.8.2011 | www = http://www.hurriyetdailynews.com/default.aspx?pageid=438&n=greeks-look-to-revive-identity-on-gokceada-2011-08-22}}</ref><ref>{{kirjaviite | Tekijä = A. Mohammadi, A. Ehteshami | Nimeke = Iran and Eurasia | Sivu = 192 | Julkaisja = Garnet&Ithaca Press | Vuosi = 2000 | www = https://books.google.com/books?id=pwZ1pAmVUtoC&pg=PA192&dq=Imbros%2Bdiscrimination&hl=en&ei=BZlYTo35EbDWiALgkqSWCQ&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=10&ved=0CFMQ6AEwCTgK#v=onepage&q=Imbros%2Bdiscrimination&f=false}}</ref> Muualle muuttaneita Imbroksen kreikkalaisia arvellaan olevan noin 15&nbsp;000.<ref name="Al-monitor"/>

* Vuonna 1923 Turkki lakkautti saarelaisten valitseman paikallisen hallituksen ja nimitti tilalle manterelta tulleita. Samana vuonna 1500 imbroslaiselta, jotka [[Turkin itsenäisyyssota|Turkin itsenäisyyssodan]] aikana olivat paenneet [[Límnos|Lemnokseen]] tai [[Thessaloniki]]in, kiellettiin paluu, ja heidän saarelle jäänyt omaisuutensa takavarikoitiin.<ref>{{kirjaviite | | Tekijä = Anthi Libitsiouni | Nimeke = Το πλέγμα των ελληνοτουρκικών σχέσεων και η ελληνική μειονότητα στην Τουρκία,. Οι Έλληνες της Κωνσταντινούπολης, της Ίμβρου και της Τενέδου, 1955–1964 | Sivut = 108–109 | Kieli = {{el}} | Julkaisija = Thessalonikin yliopisto | Vuosi = 2008 | www = https://web.archive.org/web/20130927180823/http://invenio.lib.auth.gr/record/113326/files/LIBITSIOUNI.pdf}}</ref>

* Vuonna 1943 Turkki vangitsi Imbroksen ja Tenedoksen [[metropoliitta|metropoliitan]] ja muut ortodoksiset papit. Turkin valtio myös takavarikoi [[Suuri lavra|Suuren lavran]] ja [[Koutloumoúsin luostari]]en omistamat maat, karkoitti niiden vuokralaiset ja luovutti maat uudisasukkaille. Kun Imbroksen pormestari ja neljä kylänvanhinta esittivät vastalauseensa, heidät pidätettiin ja karkotettiin manterelle.{{lähde}}