Ero sivun ”Irakin hašemiittinen kuningaskunta” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 83:
Kapina Irakissa saatiin kukistettua, mutta Britanniassa kansan yleinen mielipide vaati "poistumista Mesopotamiasta". Irakissa nationalistit vaativat itsenäisyyttä ja britit päätyivät tarjoamaan Faisalille mandaattia. Faisal suostui sillä ehdolla, että kansa pyytää hänet kuninkaakseen. Lisäksi hän vaati mandaatin tilalle liittosopimuksen. Brittien hallituksesta [[Winston Churchill]] päätyi tukemaan ajatusta kuunneltuaan [[T. E. Lawrence]]a, joka oli arabien sympatisoija ja tunnettiin nimellä "Arabian Lawrence". <ref> http://www.britannica.com/place/Iraq/British-occupation-and-the-mandatory-regime</ref>
 
Vuonna 1921 pidetyssä Kairon konferenssissa sovittiin, Irakin hallitus perustuu parlamentarismiin ja maalle laaditaan perustuslaki. Kansanäänestys vahvisti Faisalin vallan, ja hänet julistettiin Irakin kuninkaaksi 23. elokuuta 1921. Lokakuussa 1922 laadittiin sopimus Iso-Britannian kanssa ja Irakin hallitus luoasilupasi kunnioittaa uskonnonvapautta ja tehdä yhteistyötä [[Kansainliitto|Kansainliiton]] kanssa. Iso-Britannia velvoitettiin auttamaan armeijan perustamisessa, oikeuslaitoksen perustamisessa sekä talousasioissa. Sopimuksen piti kestää 20 vuotta ja Iso-Britannia lupasi valmistella Irakin Kansainliiton jäsenvaltioksi mahdollisimman pian. <ref> http://www.britannica.com/place/Iraq/British-occupation-and-the-mandatory-regime</ref>
 
Vuosien 1923- 1927 välissä brittien roolia Irakissa voi kuvailla neuvoa-antavaksi. Lontoon poliitikot ja ja Bagdadiin lähetetyt virkamiehet tajusivat, että maa tulee itsenäistymään ennemmin kuin oli kaavailtu. Näin ollen päädyttiin politiikkaan, jolla haluttiin rakentaa toimiva valtio nopeasti ja tehokkaasti, mutta mahdollisimman halvalla. Vuoden 1927 tienoilla britit päättivät nopeuttaa vetäytymisaikatauluaan ja kaunistelivat Kansainliitolle annettuja raportteja maan kehityksestä. Niiden irakilaisten ääntä, jotka valittivat virkamiesten epäpätevyydestä, ei niissä kuultu. <ref> http://www.gale.com/binaries/content/assets/au-resources-in-product/iraqessay_dodge.pdf</ref>
Rivi 90:
 
Pohjustuksena itsenäisyydelle, solmittiin vuonna 1930 Irakin ja Iso-Britannian välillä liittosopimus. Sopimuksen mukaan Irakin tuli yhteisissä ulkopoliittisissa asioissa konsultoida ensin Iso-Britanniaa ja jos sitä uhkasi sota naapurimaiden kanssa olisi ensiksi pyydettävä neuvotteluapua Kansainliitolta. Iso-Britannian ilmavoimille annettiin oikeus pitää tukikohtia lähellä Basraa ja [[Eufrates]]-joen länsipuolella, mutta korostettiin, että kyse ei ole miehitysjoukoista. Sopimuksen voimassaoloajaksi sovittiin 25 vuotta ja se astuisi voimaan heti kun maa liittyisi Kansainliittono. Tulevia ongelmia pohjusti [[Kuwait]]in kysymys. Hallitukset vahvistivat kirjeillä Kuvaitin eron Irakista, mutta sopimusta ei koskaan ratifioitu Irakin parlamentissa. Osa Kuvaitista oli aikoinaan kuulunut Osmanien valtakunnan Basran provinssiin. <ref> http://www.britannica.com/place/Iraq/British-occupation-and-the-mandatory-regime</ref>
 
=== Itsenäisyyden alkutaival ===
Irakin hašemiittinen kuningaskunta sai itsenäisyytensä vuonna 1932. Valtio oli tuolloin vielä melko huteralla pohjalla. Itsenäistyminen johtui kahdesta vaatimuksesta; britit halusivat "pojat pois Mesopotamiasta" ja kuningas Faisal I oli vaatinut joka vuosi itselleen suurempaa itsenäisyyttä. Tilanne oli myös sikäli ristiriitainen, että Irakin piti olla mahdollisimman itsenäinen, mutta samalla tuli turvata Iso-Britannian edut lähi-idässä. Maan armeija oli itsenäistymisen hetkellä niin heikko, että se ei olisi pystynyt puolustamaan valtion rajoja ja lisäksi se oli riippuvainen brittien taloudellisesta tuesta. Itsenäistyessään se otettiin Kansainliiton jäseneksi. <ref> http://www.gale.com/binaries/content/assets/au-resources-in-product/iraqessay_dodge.pdf</ref>