Ero sivun ”Varjo Innsmouthin yllä” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lupaavaksi per keskustelusivu |
p yl. wikiluokitus |
||
Rivi 33:
Lovecraft mainitsi Dagonin ja kalamaiset ihmiset ensimmäisen kerran novellissaan ”[[Dagon (novelli)|Dagon]]” (1917).<ref>Joshi, S. T. & Schultz, David E.: [https://lovecraft.enacademic.com/129/%E2%80%9CDagon%E2%80%9C Dagon]. ''An H.P.Lovecraft encyclopedia'', 2001. Viitattu 23.1.2021. {{en}}</ref> Ajatus ihmisen ja kalan risteytyksestä lienee peräisin Lovecraftin ihaileman [[Irvin S. Cobb]]in novellista ”Fishhead” (1913) sekä [[Robert W. Chambers]]in tarinasta ”The Harbor-Master” (1904). Niissä kyse on kuitenkin yksittäistapauksista, kun taas ''Varjo Innsmouthin yllä'' esittelee kokonaisen kalamiesten kansan. Robert Olmsteadin hahmossa on omaelämäkerrallisia piirteitä: myös Lovecraft matkusteli mielellään Uudessa-Englannissa, valitsi aina halvimman kulkuvälineen ja söi hyvin spartalaisesti.<ref name="Joshi"/>
''Varjossa Innsmoutnin yllä'' on Lovecraftin tuotannolle epätavallisia nopeatempoisia toimintakohtauksia, kuten Olmsteadin taistelu vainoojiaan vastaan sekä pitkä takaa-ajokohtaus. [[Robert E. Howard]] -elämäkerturi Mark Finnin mukaan kohtaukset ovat saaneet vaikutteita Howardilta, joka tuohon aikaan kävi aktiivista kirjeenvaihtoa Lovecraftin kanssa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Finn, Mark | Nimeke =
Novellin viimeinen lause (”tuossa syväläisten valtakunnassa tulemme elämään ikuisesti ihmeiden ja loiston keskellä”) on S. T. Joshin ja David E. Schultzin mukaan parodiaa [[psalmi 23|psalmista 23]]: ”Sinun hyvyytesi ja rakkautesi ympäröi minut kaikkina elämäni päivinä, ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti”.<ref name="Joshi"/>
Rivi 47:
=== Vastaanotto ===
[[L. Sprague de Camp]] totesi 1975, ettei ''Varjo Innsmouthin yllä'' ole Lovecraftin paras tarina, mutta se on tästä huolimatta ”hyvä, mukaansatempaava ja [[Cthulhu-tarusto]]n kannalta keskeinen juttu”. Takaa-ajokohtaus todistaa, että epäilyistään huolimatta Lovecraft osasi kirjoittaa menevää toimintaa. Virheenä de Camp pitää kliimaksin sijoittamista tarinan keskivaiheille.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =
[[S. T. Joshi]]n ja David E. Schultzin mukaan ''Varjo Innsmouthin yllä'' varoittelee [[ihmisrotu]]jen sekoittumisesta. Lovecraft oli käsitellyt samaa teemaa novellissaan ”[[Arthur Jermyn]]” (1920). Pienoisromaanin loppuhuipennus todistaa, että sekä Olmsteadin ruumis että mieli ovat syväläisveren turmelemat.<ref name="Joshi"/> Myös [[Markku Sadelehto]] tulkitsee pienoisromaanin käsittelevän ihmisrotua: ”[’Arthur Jermyn’ ja ’Varjo Innsmouthin yllä’] varoittavat, että rotujen pariutuminen tuottaa sekasikiöitä. On toinen juttu, onko se rasismia vai ei. Kauhukirjailijan mielipiteet ovat kauheita, ja elleivät ne olisi, hänen täytyisi vaihtaa alaa ja kirjoittaa romansseja romantikoille. Yllätys lienee, että Lovecraft oli pettynyt aikaansaannokseensa, joka edustaa hänen hienointa tuotantoaan.”<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Sadelehto, Markku|Luku=Esipuhe|Sivu=10|Nimeke=[[Kuiskaus pimeässä ja muita kertomuksia]]|Julkaisija=Jalava|Vuosi=2009|Isbn=978-951-887-410-5}}</ref>
Rivi 53:
== Elokuvaversio ==
[[Stuart Gordon]]in ohjaama vuonna [[2001]] valmistunut kauhuelokuva ''[[Dagon (elokuva)|Dagon]]'' pohjautuu pääjuoneltaan ''Varjo Innsmouthin yllä'' -teokseen. Elokuva siirtää tapahtumat Yhdysvalloista espanjalaiseen kalastajakylään.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =
== Lähteet ==
Rivi 59:
{{Viitteet}}
[[Luokka:84 Kertomakirjallisuus]]
[[Luokka:Cthulhu-kirjallisuus]]
[[Luokka:H. P. Lovecraftin teokset]]
| |||