Vielä 1900-luvulla [[Uhri|uhrilähteenä]] toiminuttoimineen '''MustalähdeMustanlähteen''' halkaisija on noin 20 metriä. Lähde sijaitsee TuovilahlahdenTuovilanlahden kylässä pienen [[Suppa|supan]] pohjalla. SiitäVesi lähteepulppuaa lahteauseista kohdista [[Maalaji|hiesupohjaiseen]] altaaseen, josta lähtee kohti virtaavalahtea pienivoimakasvirtainen puro, jonka virta on riittänyt pyörittämään myllyä. <ref>Arkeologiainventointi 2002, s. 64.</ref><ref name=":3">{{Kirjaviite|Tekijä=|Nimeke=Kuopion seudun kulttuuriympäristö seutukunnan vahvuudeksi|Vuosi=2006|Sivu=132|Selite=Kulttuuriympäristöselvitys Kuopion seudun maakuntakaavaa varten|Julkaisija=Pohjois-Savon liitto|Isbn=ISBN 952-5188-61-2|www=https://www.pohjois-savo.fi/media/liitetiedostot/aluesuunnittelu/kaavat/kaavaselvitykset/ksmk/ksmk-kuopion-seudun-kulttuuriymparisto-seutukunnan-vahvuudeksi.pdf}}</ref>
Tuovilanlahden rakennettuun kulttuuriperintöön kuuluvat '''Tuovilanlahden koulut''' sijaitsevat Korkeakoskentien varrella hiukan ulompana kylän kaupallisesta ytimestä. Vuonna 1893 rakennettu alakansakoulu ja sen viereen samaan pihapiiriin 1915 rakennettu [[Jugend|jugendvaikutteinen]] kansakoulun yläluokkia palvellut koulu olivat koulutoimen palveluksessa yhtämittaisesti 119 vuotta ennen siirtymistään matkailukäyttöön vuonna 2012. [[Korkeakoski (Maaninka)|Korkeakosken]] ja sen [[Korkeakoski (Maaninka)#Luonnonsuojelualueet|luonnonsuojelualueiden]] maastossa kiertelevä luontopolku [[Korkeakoski (Maaninka)#Kanjonin kierros|Kanjonin kierros]] siirtyy koulujen vaiheilla paluumatkaa varten päällystetylle Korkeakoskentielle.<ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite=https://www.wanhatietola.fi/|nimeke=Wanha Tietola - Pihaleirintäalue, kotileipomo & kahvila, Koulumuseo|julkaisu=www.wanhatietola.fi|viitattu=2021-01-28}}</ref>
[[Kalapuro|'''Kalapuron museotilamuseotilan''']] kattaakuuluu vanhakantaisena säilyneen maalaistalon pihapiirin rakennuksineen. Kansakoululla joitakin vuosia opettanut ja sittemmin kylässä usein vieraillut kielitieteilijä [[Ahti Rytkönen]] valokuvasi Kalapuroa sekä muita kylän taloja ja maisemia niiden ympärillä 1920-ja 30-luvuilla savonmurretta kartoittaneen sanastotyön ja kansaperinteen tallentamisen yhteydessä.<ref>TKH, s. 161.</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.jyu.fi/tdk/museo/kekri/ahti_rytkonen.html|nimeke=Kekristä jouluun|julkaisu=www.jyu.fi|viitattu=2021-02-04}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.museovirasto.fi/fi/kokoelma-ja-tietopalvelut/kuvakokoelmat/ajankohtaista/kamera-lehden-artikkelit-2016/ahti-rytkonen-ja-savupirttien-kansa|nimeke=Ahti Rytkönen ja savupirttien kansa|julkaisu=Museovirasto|viitattu=2021-02-04|ietf-kielikoodi=fi-fi}}</ref>
