Ero sivun ”Historia” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus |
p Käyttäjän Egypt Luxor Tours muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Maantietäjä tekemään versioon. |
||
Rivi 2:
{{Teemasivu|Teemasivu:Historia|Historian teemasivu}}
[[Tiedosto:AGMA Hérodote.jpg|thumb|[[Herodotos]], jota usein pidetään historian isänä.]]
'''
== Historia tieteenalana ==
Rivi 16:
Toisaalta myös poliittista keskustelua hallitsevat näkökulmat vaikuttavat helposti siihen kuvaan, minkä tutkija muodostaa menneisyydestä. Suomen historian osalta tämä näkyy erityisen selvästi vuotta 1918 ja toista maailmansotaa koskevissa tutkimuksissa. Ajallinen etäisyys sinällään ei tee aiheesta "epäpoliittista" - jos historiantutkimus sitä koskaan voi ollakaan: onkin esitetty, ettei ns. neutraalia, objektiivista ja epäpoliittista näkökulmaa ole olemassakaan. Tämän näkemyksen mukaan kaikki menneisyyttä koskevat kertomukset laaditaan jostain näkökulmasta. Sanonnan mukaan sodan voittaja kirjoittaa historian.
Historiantutkimus voidaan jakaa eri aloihin paitsi tutkittavan ajan ja paikan mukaan, myös näkökulman mukaisesti. Tällaisia historiantutkimuksen aloja ovat esimerkiksi [[sosiaalihistoria]], [[kulttuurihistoria]], [[aatehistoria]], [[oppihistoria]], [[taloushistoria]], [[sivilisaatiohistoria]], [[oikeushistoria]], [[kirkkohistoria]], [[poliittinen historia]] ja [[sotahistoria]]. Väljästi sosiaali- ja kulttuurihistorian alle sijoittuvat myös sellaiset melko uudet historiantutkimuksen alueet kuin [[mikrohistoria]], [[naishistoria]], [[perhehistoria]] ja [[sukupuolihistoria]]. Sen sijaan [
Ihmisen historia on vain pieni siivu maapallon historiaa ja elämän kehitystä. Ihmisen varhainen historia voidaan jakaa esimerkiksi [[kivikausi|kivikauteen]], [[pronssikausi|pronssikauteen]] ja [[rautakausi|rautakauteen]] käyttöön otettujen metallien perusteella. Eri alueilla näiden periodien kronologia poikkeaa toisistaan.
==
[[Juha Sihvola]] on maininnut kolme syytä perehtyä historiaan. Historiassa on ajateltu toisin kuin nykyisin, joten menneisyyden tutkiminen opettaa arvioimaan ajatteluamme kriittisesti.<ref name="Sihvola_s26">{{Lehtiviite | Tekijä=Juha Sihvola | Otsikko=Antiikin kulttuurin arvo | Julkaisu=Tiedonjyvä | Vuosi=2009 | Numero=4 | Sivut=26}}</ref> Lisäksi historiasta voi oppia erilaisuuden suvaitsemista ja kunnioitusta. Kolmanneksi se voi opettaa myötätuntoa inhimillistä haavoittuvuutta kohtaan, se kun on johtanut vahvojakin ihmisiä sattuman armoille.<ref name="Sihvola_s26"/>
== Opiskelu Suomessa ==
===Peruskoulu ja
Opiskelu [[peruskoulu]]ssa aloitetaan yleensä 5. luokalla, mutta uuden opetussuunnitelman johdosta historia aloitetaan 4. luokalla . Historiaa opiskellaan yleensä luokilla 5–8 kahden vuosiviikkotunnin verran kullakin. Peruskoulun vuosiluokilla 5 ja 6 voidaan opetusta järjestää myös vain kolmen vuosiviikkotunnin verran. [[Lukio]]ssa historiasta on kolme pakollista ja kolme valtakunnallista syventävää kurssia.
Rivi 32:
Yliopistoissa historia jaetaan usein ''Suomen historiaan'' (tai ''Suomen ja Pohjoismaiden/Skandinavian historiaan'') ja ''yleiseen historiaan'', joihin jako tapahtuu usein perusopintojen jälkeen.<ref>https://oodi-www.it.helsinki.fi/hy/vl_kehys.jsp?MD5avain=&Kieli=1&Opas=1351&Org=1000001761&vl_tila=1&AukAikMaar=1 Helsingin yliopisto</ref><ref>http://www.hum.utu.fi/sivustot/historia/opiskelu/opetus/hperus.html Turun yliopisto</ref> Jako näihin oppiaineisiin on käytössä Itä-Suomen, Jyväskylän ja Turun yliopistoissa. Åbo Akademissa jako tehdään ''pohjoismaiseen historiaan'' (''nordisk historia'') ja ''yleiseen historiaan'' (''allmän historia''). Tampereen yliopistossa jakoa ei tehdä ollenkaan,<ref>http://www.uta.fi/yky/his/index/Tutkinto-ohjelman%20rakenne.pdf Tampereen yliopisto historian tutkinto-ohjelman rakenne</ref> kuten ei myöskään Helsingin yliopiston ruotsinkielisessä ''historia''-oppiaineessa.
Humanistisella koulutusalalla on edellä mainittujen yleishistoriallisten oppiaineiden lisäksi muutamia erityisoppiaineita, joissa
Usein historia-aineissa perusopinnot ovat esimerkiksi Suomen historian ja yleisen historian opiskelijoille samat, ja eriytyminen omaan alaan aloitetaan vasta aineopinnoissa. Jyväskylässä eriytyminen tapahtuu vasta syventävissä opinnoissa.<ref>https://www.jyu.fi/hum/laitokset/hie/opiskelu Jyväskylän yliopisto</ref>
| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = töissä.fi| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 29.7.2013 | Kieli = }}</ref>
| |||