Ero sivun ”Veikko Ahvenainen” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 23:
Kansakoulussa Kuopiossa Ahvenaisen luokkatovereina olivat muiden muassa tuleva koomikko, elokuvaohjaaja ja -tuottaja [[Spede Pasanen]], tämän serkku, tuleva näyttelijä [[Veijo Pasanen]] sekä myöhempi elokuvaohjaaja [[Rauni Mollberg]].<ref>Markus Similä: ''Veikko Ahvenainen: täysin palkein'', s. 18–19. Jyväskylä: Gummerus, 2001.</ref> Soiteltuaan poikavuosinaan aluksi [[huuliharppu]]a ja kaksirivistä harmonikkaa Ahvenainen hankki ensimmäisen viisirivisen harmonikkansa 11-vuotiaana.<ref>Similä 2001, s. 21–22.</ref> Nuoren soittajan esikuvana oli [[Viljo Vesterinen]], jonka esiintymisiä Ahvenainen kävi säännöllisesti katsomassa ja kuuntelemassa. Harmonikansoittajana Ahvenainen on kuitenkin enimmäkseen itseoppinut.<ref>Similä 2001, s. 61–62.</ref> Ammattimuusikoksi hän ryhtyi 1950-luvun alussa, ja kiertueita hän teki muiden muassa [[Veikko Lavi]]n ja [[Eugen Malmstén]]in kanssa. 1950-luvulla hän oli lyhyen aikaa mukana myös [[Olavi Virta|Olavi Virran]] orkesterissa.<ref>Similä 2001, s. 63–66.</ref>
 
Ahvenaisen yhtyeen solistina kiersi tanssilavoja 1950-luvulla monen vuoden ajan [[Kalevi Korpi]]. Ahvenaisen mukaan Korpi oli lahjakas [[tenori]], joka ei monipuolisesta ohjelmistostaan huolimatta saanut ansaitsemaansa arvostusta miltään taholta. Esimerkiksi ''Isossa musiikkitietosanakirjassa'' tai [[Peter von Bagh]]in ja [[Ilpo Hakasalo]]n ''Iskelmän kultaisessa kirjassa'' Korpea ei mainita lainkaan.<ref>Similä 2001, s. 72.</ref> Myöhemmin 1960-luvulla Ahvenaisen yhtyeessä lauloi [[Erkki Liikanen (muusikko)|Erkki Liikanen]].<ref>Similä 2001, s. 50.</ref>
 
Vaikka harmonikka oli Suomessa jo kauan ollut suosittu soitin, järjestelmällistä harmonikansoiton opetusta ei vielä 1950-luvulla ollut. Kehittääkseen taitojaan Ahvenainen pyrki [[Sibelius-Akatemia]]an opiskelemaan musiikin teoriaa, mutta silloinen rehtori [[Ernst Linko]] ilmoitti yksikantaan, ettei akatemiassa opeteta harmonikansoittajia.<ref>Similä 2001, s. 87.</ref> Samaan aikaan [[R.E. Westerlund (yritys)|Westerlund]]in musiikkikustantamo havaitsi markkinaraon ja pyysi Ahvenaista kirjoittamaan harmonikansoiton oppikirjan, ja Veikko Ahvenaisen Harmonikkakoulun kolme osaa ilmestyivät vuosina 1959–1964. Vuonna 1959 Ahvenainen aloitti harmonikansoiton opetuksen [[Hyvinkää]]n musiikkiopistossa.<ref>Similä 2001, s. 88.</ref>