Ero sivun ”Historia” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
rv Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon |
pEi muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus |
||
Rivi 20:
Ihmisen historia on vain pieni siivu maapallon historiaa ja elämän kehitystä. Ihmisen varhainen historia voidaan jakaa esimerkiksi [[kivikausi|kivikauteen]], [[pronssikausi|pronssikauteen]] ja [[rautakausi|rautakauteen]] käyttöön otettujen metallien perusteella. Eri alueilla näiden periodien kronologia poikkeaa toisistaan.
== [https://egyluxortours.com/ Merkitys] ==
[[Juha Sihvola]] on maininnut kolme syytä perehtyä historiaan. Historiassa on ajateltu toisin kuin nykyisin, joten menneisyyden tutkiminen opettaa arvioimaan ajatteluamme kriittisesti.<ref name="Sihvola_s26">{{Lehtiviite | Tekijä=Juha Sihvola | Otsikko=Antiikin kulttuurin arvo | Julkaisu=Tiedonjyvä | Vuosi=2009 | Numero=4 | Sivut=26}}</ref> Lisäksi historiasta voi oppia erilaisuuden suvaitsemista ja kunnioitusta. Kolmanneksi se voi opettaa myötätuntoa inhimillistä haavoittuvuutta kohtaan, se kun on johtanut vahvojakin ihmisiä sattuman armoille.<ref name="Sihvola_s26"/>
== Opiskelu Suomessa ==
===Peruskoulu ja [https://egyluxortours.com/ lukio]===
Opiskelu [[peruskoulu]]ssa aloitetaan yleensä 5. luokalla, mutta uuden opetussuunnitelman johdosta historia aloitetaan 4. luokalla . Historiaa opiskellaan yleensä luokilla 5–8 kahden vuosiviikkotunnin verran kullakin. Peruskoulun vuosiluokilla 5 ja 6 voidaan opetusta järjestää myös vain kolmen vuosiviikkotunnin verran. [[Lukio]]ssa historiasta on kolme pakollista ja kolme valtakunnallista syventävää kurssia.
Rivi 32:
Yliopistoissa historia jaetaan usein ''Suomen historiaan'' (tai ''Suomen ja Pohjoismaiden/Skandinavian historiaan'') ja ''yleiseen historiaan'', joihin jako tapahtuu usein perusopintojen jälkeen.<ref>https://oodi-www.it.helsinki.fi/hy/vl_kehys.jsp?MD5avain=&Kieli=1&Opas=1351&Org=1000001761&vl_tila=1&AukAikMaar=1 Helsingin yliopisto</ref><ref>http://www.hum.utu.fi/sivustot/historia/opiskelu/opetus/hperus.html Turun yliopisto</ref> Jako näihin oppiaineisiin on käytössä Itä-Suomen, Jyväskylän ja Turun yliopistoissa. Åbo Akademissa jako tehdään ''pohjoismaiseen historiaan'' (''nordisk historia'') ja ''yleiseen historiaan'' (''allmän historia''). Tampereen yliopistossa jakoa ei tehdä ollenkaan,<ref>http://www.uta.fi/yky/his/index/Tutkinto-ohjelman%20rakenne.pdf Tampereen yliopisto historian tutkinto-ohjelman rakenne</ref> kuten ei myöskään Helsingin yliopiston ruotsinkielisessä ''historia''-oppiaineessa.
Humanistisella koulutusalalla on edellä mainittujen yleishistoriallisten oppiaineiden lisäksi muutamia erityisoppiaineita, joissa [https://egyluxortours.blogspot.com historiaa] tarkastellaan usein omasta näkökulmastaan. Tällaisia ovat ''aate- ja oppihistoria'' Oulun yliopistossa, ''kulttuurihistoria'' Turun yliopistossa ja ''taloushistoria'' Jyväskylän yliopistossa. Yhteiskunta-/valtiotieteellisiä historiantutkimuksen aloja ovat puolestaan ''poliittinen historia'' Helsingin ja Turun yliopistoissa sekä ''talous- ja sosiaalihistoria'' Helsingin yliopistossa.
Usein historia-aineissa perusopinnot ovat esimerkiksi Suomen historian ja yleisen historian opiskelijoille samat, ja eriytyminen omaan alaan aloitetaan vasta aineopinnoissa. Jyväskylässä eriytyminen tapahtuu vasta syventävissä opinnoissa.<ref>https://www.jyu.fi/hum/laitokset/hie/opiskelu Jyväskylän yliopisto</ref> Historia-aineita opiskelleet voivat työskennellä useissa ammateissa ja tehtävissä, esimerkiksi opettajina, tutkijoina, asiantuntijoina, toimittajina tai tiedottajina.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.toissa.fi/sijoittuminen-tyoelamaan/show/historia | Nimeke = Historia: Mihin valmistuneet ovat sijoittuneet?
| |||