Ero sivun ”Kangasalan urkutehdas” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 7:
Kangasalan urkutehdas aloitti toimintansa vuonna 1844, jolloin senaatti antoi urkujen rakennusoikeuden Ruotsissa [[Västmanland]]in Kilan pitäjässä syntyneelle [[Anders Thulé]]lle, joka oli aikaisemmin työskennellyt työnjohtajana ruotsalaisen Gustaf Anderssonin urkurakentamolla. Thulén ensimmäiset omalla nimellä rakennetut urut valmistuivat vuonna 1844 [[Tammisaaren kirkko|Tammisaaren kirkkoon]] ja toiset vuonna 1845 Kangasalan kivikirkon ensimmäisiksi uruiksi.<ref name="hotelli" /> Thulén aikana yritys oli enemmän käsityöverstas kuin urkutehdas. Urkumestarin itsensä lisäksi tehtaalla työskenteli [[oppipoika|oppipoikia]] ja [[kisälli|kisällejä]].<ref name="telma" />
Anders Thulén poika [[Bror Axel Thulé]] toimi tehtaan johtajana vuosina 1872–1911. Hän sai oppinsa isänsä rakentamossa, seurasi alan kehitystä ulkomailla ja teki useita keksintöjä ja parannuksia urkuihin.<ref name="hotelli" /> Bror Axel Thulén aikakaudella tehtaan tuotantokapasiteetti kasvoi, tuotantovälineistö koneellistui ja työntekijämäärä lisääntyi.<ref name="telma" /> Aikakauden huomattavimmat urut olivat silloiset Suomen suurimmat, vuonna 1885 valmistuneet Tampereen [[Aleksanterin kirkko|Aleksanterin kirkon]] 33-äänikertaiset urut.<ref name="hotelli" />
Vuonna 1911 tehdas siirtyi Bror Axel Thulén pojalle [[Martti Tulenheimo]]lle. Hänen aikanaan tehdas laajennettiin nykyiseen kokoonsa, ja tehtaaseen perustettiin myös harmoniosasto. Tulenheimon aikana rakennettiin Suomen suurimmat urut [[Lapuan tuomiokirkko]]on, ja tehdas sai myös kansainvälistä arvostusta.<ref name="hotelli" />
| |||