Ero sivun ”Fredrik Tengström” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p link |
p kh |
||
Rivi 1:
'''Fredrik Tengström''' ([[29. toukokuuta]] [[1799]] [[Pietarsaari]] – [[14. tammikuuta]] [[1871]] [[Helsinki]])<ref name="yom">{{Ylioppilasmatrikkeli|13140}}</ref> oli suomalainen [[vuorimestari]], joka perusti vuonna 1834 Suomen ensimmäisen kivipainon ja toi [[litografia]]n Suomeen.<ref name="heiskanen">Seppo Heiskanen: ''Kuvia Helsingistä'', s. 5–7, 10, 13, 15–19, 32. Otava, Helsinki 1983.</ref><ref name="doria">[http://www.doria.fi/handle/10024/48182 Vuer af Helsingfors år 1838 / stentryck af F. Tengström] Doria.fi. Viitattu 10.6.2019.</ref>
Fredrik Tengströmin vanhemmat olivat hallituskonseljin valtiovaraintoimituskunnan kamreeri Karl Fredrik Tengström ja Anna Margareta Bergbom.<ref name="yom" /> Arkkipiispa [[Jacob Tengström]] oli hänen setänsä. Fredrikin sisaruksia olivat Pietarsaaren pormestari [[Gabriel Tengström]] ja kirjailija [[Fredrika Runeberg]].<ref>[http://www.runeberg.net/fin/a_3_t.html Fredrika] Runeberg.net. Viitattu 10.6.2019.</ref> Hän oli runoilija [[J. L. Runeberg]]in lanko ja elinikäinen ystävä.<ref name="heiskanen" /> Tengström kävi [[Turun katedraalikoulu]]a, valmistui ylioppilaaksi 1818, opiskeli [[Turun akatemia]]ssa ja suoritti filosofian maisterin tutkinnon 1823. Seuraavana vuonna hän suoritti sekä tuomarintutkinnon että vuoritutkinnon ja sai viran [[Vuori-intendentin konttori]]sta. Tengström toimi valtion rautakaivosten valvojana 1829–1831, vt. vuorimestarina 1844, 1851 ja
Tengström perusti vuonna 1834 Helsinkiin Suomen ensimmäisen kivipainon, joka toimi Ladaun talossa [[Senaatintori]]n nurkalla.<ref name="heiskanen" /> Suomalaisen käyttögrafiikan historia käytännössä alkoi tästä, sillä aiemmin litografiakuvat oli jouduttu painattamaan vaivalloisesti ulkomailla. Tengström painatti vuosina 1837–1838 Suomen ja Helsingin nähtävyyksiä esittävät 12-sivuiset kuvasarjat ''Finska Vuer'' ja ''Vuer af Helsingfors'', joista jälkimmäinen oli ensimmäinen Helsinkiä esittävä kuvateos. Tengström piirsi mahdollisesti itse osan Helsinki-sarjan kuvista, loput olivat [[Magnus von Wright]]in ja mahdollisesti [[Frans Oskar Liewendahl]]in tekemiä ja yksi perustui C. R. Westlingin maalaukseen.<ref name="heiskanen" /><ref name="doria" /> Nämä kuvat ovat olleet myöhemmin tärkeä lähde [[Helsingin historia]]n tutkijoille. Tengströmin painon tuotteita olivat myös muun muassa [[C. W. Gyldén]]in kaupunkikartat. Tengström vuokrasi kivipainonsa vuonna 1841 piirtäjälleen Liewendahlille ja myi sen hänelle vuonna 1845.<ref name="heiskanen" />
Tengström kuului [[Lauantaiseura]]an<ref name="heiskanen" /> ja oli [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]]n jäsen sen perustamisvuodesta alkaen<ref>[https://kansallisbiografia.fi/jasenet/henkilo/PJ27 Tengström, Fredrik] Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran jäsenet 1831–1892, Biografiakeskus. Viitattu 10.6.2019.</ref>. Naimaton Tengström järjesti
==Lähteet==
| |||