Wikipedia

Ero sivun ”Lauri Hihnavaara” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Opinnot: Spekulaatio Yhteiskunnallisesta korkeakoulusta poistettiin.
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
97 636 muokkausta
maalailua pois, yrityshistoriaa pois, kh, viitteitä päivitetty
Rivi 30:
| allekirjoitus =
}}
'''Lauri Kalervo Hihnavaara''' eli ”Hihna-Lassi” ([[4. kesäkuuta]] [[1935]] [[Sodankylä]] – [[12. heinäkuuta]] [[2020]] Sodankylä) oli [[Suomi|suomalainen]] tehdastyöntekijä ja [[kirjailija]].{{Lähde}}
 
== Perheyhteydet ==
Hihnavaaran vanhemmat olivat poromies [[Mosku|Aleksi ”Mosku” Hihnavaara]] ja hänen vihkimätön vaimonsa Edla-Maria ”Mari" Tanhua. Mosku kuoli sydänkohtaukseen Laurin ollessa vasta kolmivuotias. {{Lähde}}
 
Hihnavaara meni vuonna 1962 naimisiin ranualaisen Sirkka-Liisa Hiltusen kanssa vuonna 1962. Hihnavaarojen perhe oli monilapsinen.<ref name="ar">Lauri Hihnavaara, ''Arpeetia! Neljä miestä ja melkein yksi sana ruotsia''. Laten kirja 2015</ref>
 
== Opinnot ==
Hihnavaara kävi Korvasen [[Kansakoulu|supistetun kansakoulun]] ja sen jatkoluokan. Myöhemmin Hihnavaara opiskeli [[Kansanopisto|Lapin kansanopistossa]] Sodankylässä. ”Se antoi uuden elämän”, hän totesi. Hihnavaara jatkoi [[Kansanopisto|Lapin Kansankorkeakouluun]]. ”Siellä olo oli parasta aikaa elämässäni.” Keskikoulussa yksi matematiikan kurssi jäi suorittamatta, ja keskikoulukoulu jäi kesken. Sittemmin hän kävi maalarikurssin.<ref name="ar" /> Hihnavaaran teokset sisältävät tarinoita Sompion ja Trollhättanin väliltä. Pohjois-Suomesta muutti 1960-1970-luvuilla paljon väkeä työn perässä Ruotsiin.
[[Tiedosto:Moskun talo.jpg|thumb|300px|<center>Moskun talo, Lauri Hihnavaaran synnyinkoti 1940-luvulla. Hihnavaaran teokset sisältävät tarinoita Sompion ja Trollhättanin väliltä. Pohjois-Suomesta paljon väkeä muutti työn perässä Ruotsiin 1960-70 -luvuilla.</center>]]
 
== Monenlaisissa töissä ==
== Työelämässä ==
Hihnavaaran töihin Suomessa kuului [[Uitto|tukinuittoa]], [[Kyläkauppa|kyläkaupan]] pitäminen (Juukosken [[voimalaitos]] valmistui; työväki lähti nopeasti, kaupan pito loppui), teollisuusmaalausta, [[Kemijärven sellutehdas|Kemijärvi Oy:n sellutehtaan]] työtä, [[Vanttauskosken voimalaitos|Vanttauskosken voimalaitosrakennustöitä]].<ref name="ar" />
 
HihnavaaraHihnavaaran työelämäkausi sattui [[Maaltamuutto|yhteiskunnallisen muutoksen]] aikaan, jolloin maaseudulla monien elitoimeentulo työikävaihettaloppui ja oli lähdettävä muualle leivän perään. HänHihnavaara muutti 33-vuotiaana [[Trollhättan|Trollhättaniin]] vuonna 1968 [[Saab (automerkki)|SAABin (Svenska Aeroplan AB) autotehtaalle]]. Työnantajana tehdas oli reilu. Aluksi Hihnavaara työskenteli kokoonpano-, myöhemmin maalauslinjalla. Perheasunnot olivat tiukassa. Vihdoin löytyi. Vuokraan ei tehdastili riittänyt. Piti ottaa pari vuokralaista. Myös vuokratukea saatiin ja asuminen tulikin kohtuuhintaiseksi. Hihnavaaran perhe sai tilavan asunnon. Sirkka-Liisa tuli kolmen lapsen kera, ja pian syntyi neljäs. Sittemmin Sirkka-Liisa meni myös töihin SAABille ja koko asunto saatiin perheen käyttöön tulotason parannuttua.<ref name="ar" />▼
== Luuta ovelle ==
Hihnavaaran työelämäkausi sattui [[Maaltamuutto|yhteiskunnallisen muutoksen]] aikaan. Maa- ja metsätalous koneellistuivat. Työvoiman tarve väheni. Tuli ketjureaktio: Kylältä suljettiin kauppa, koulu, postikonttori, pankki. Sitten lakkasi bussiyhteys. Viljelymenetelmät muuttuivat. Tarvittiin vähemmän väkeä. Maatalouden ylituotannon takia peltoja pantiin pakettiin eli jätettiin viljelemättä. Maaseudulla monien toimeentulo loppui. Suuret ikäluokat tulivat työmarkkinoille. Satojatuhansia työpaikkoja katosi. Oli lähdettävä muualle leivän perään. Etelä-Suomeen osa, suuri osa [[Ruotsinsuomalaiset|Pohjois-Suomesta Ruotsiin]]. Talot osaksi autioituivat ja monien talojen ulko-ovelle pantiin luuta merkiksi, ettei asukas ole kotona.
 
Vuonna 1974 perhe muutti [[Luulaja]]an, lähemmäksi Lappia ja Sodankylää. Hihnavaara sai työpaikan Norrbottens Järnverk AB:n (NJA) terästehtaasta.<ref name="ar" /> Hihnavaara työskenteli aluksi kaasuhöylääjänä. Ennen uuniinasettamista teräskappaleet oli siistittävä. Höylätessä teräs suli ja höylä leikkasi. Työ oli kuumaa, äänekästä ja raskasta. Suojavarusteet oli oltava sen mukaiset. Pidemmän aikaa Hihnavaara työskenteli hiojana suurella hiomakoneella; vanha NJA:n noesta musta työskentelytila vaihtuu SSAB:n värikkääksi ja valoisaksi. Yksitoistametristen rautalaattojen päät katkottiin, höylättiin mahdolliset viat, iskettiin sarjanumerot ja maalattiin. Työssä tarvittava tietokoneen käyttö opetettiin.<ref name="ar" />▼
== Autotehtaassa ja ”teräsmiehenä” ==
Sodankylästä tarkasteltuna työnsaantimahdollisuudet olivat huonot ja tietoa Ruotsin työvoimapulasta kuulunut jo sinne muuttaneilta. Suomesta myös aktiivisti värvättiin.
 
▲Hihnavaara eli työikävaihetta. Hän muutti 33-vuotiaana [[Trollhättan|Trollhättaniin]] vuonna 1968 [[Saab (automerkki)|SAABin (Svenska Aeroplan AB) autotehtaalle]]. Työnantajana tehdas oli reilu. Aluksi Hihnavaara työskenteli kokoonpano-, myöhemmin maalauslinjalla. Perheasunnot olivat tiukassa. Vihdoin löytyi. Vuokraan ei tehdastili riittänyt. Piti ottaa pari vuokralaista. Myös vuokratukea saatiin ja asuminen tulikin kohtuuhintaiseksi. Hihnavaaran perhe sai tilavan asunnon. Sirkka-Liisa tuli kolmen lapsen kera ja pian syntyi neljäs. Sittemmin Sirkka-Liisa meni myös töihin SAABille ja koko asunto saatiin perheen käyttöön tulotason parannuttua.<ref name="ar" />
 
Vuonna 1974 perhe muutti [[Luulaja|Luulajaan]], lähemmäksi Lappia ja Sodankylää. Työpaikan Hihnavaara sai Norrbottens Järnverk AB:n (NJA) terästehtaasta. Myöhemmin NJA liitettiin  [[SSAB|SSAB AB:n]] (aiemmin SSAB AB oli Svenskt Stål AB) terästehdaskonserniin. Siihen myös [[Rautaruukki (yritys)|Raahen Rautaruukki]] nykyään kuuluu.<ref name="ar" />
 
▲Hihnavaara työskenteli aluksi kaasuhöylääjänä. Ennen uuniinasettamista teräskappaleet oli siistittävä. Höylätessä teräs suli ja höylä leikkasi. Työ oli kuumaa, äänekästä ja raskasta. Suojavarusteet oli oltava sen mukaiset. Pidemmän aikaa Hihnavaara työskenteli hiojana suurella hiomakoneella; vanha NJA:n noesta musta työskentelytila vaihtuu SSAB:n värikkääksi ja valoisaksi. Yksitoistametristen rautalaattojen päät katkottiin, höylättiin mahdolliset viat, iskettiin sarjanumerot ja maalattiin. Työssä tarvittava tietokoneen käyttö opetettiin.<ref name="ar" />
 
== Julkaisut ==
Hihnavaaran kokemuspiiri edelläkuvattujen muutostenkin takia oli laaja-alainen. Sieltä hän ammentaa lukijoille kokemus- ja näkemystietoaan.
 
Hihnavaara julkaisi 67-vuotiaana esikoisteoksensa ''[[Luiron laulu]]'', jossa hän kuvaa omiin kokemuksiinsa perustuen elämää 1940- ja 1950-lukujen [[Sompio|Sompion]]n ja [[Luiro]]n kairoissa. Hän on julkaissut myös [[Lokan tekojärvi|Lokan tekojärven]] rakentamisesta kertomuskokoelman ''Vesittäjät'' ja kuvaa siinä, kuinka [[Kemijoki (yritys)|Kemijoki Oy]] hankki häikäilemättömin keinoin sompiolaisilta patoaltaan alle jääneet maat sompiolaisilta. Hihnavaara julkaisi sodanjälkeisen jälleenrakennusajan Lappiin sijoittuvan veijariromaanin ''Pökkilöhaukka''. Viimeinen Hihnavaaran teos ''Arpeetia! Neljä miestä ja melkein yksi sana ruotsia'' sijoittuu hänen kahden erilaisen tehdastyön historiaansa ja näkemyksiinsä. Ruotsiin ja Suomeen sijoittuvat kuvaukset vuorottelevat kirjassa.<ref name="ar" /> Hihnavaara sai useita [[WSOY|WSOY:n]] apurahoja.{{Lähde}}
 
Hihnavaara sai useita [[WSOY|WSOY:n]] apurahoja.
 
Hihnavaara kirjoitti lehtiartikkeleita [[Lapin Kansa]]an, Koillis-Lappiin, Sompioon, Luulajan Suomiseuran lehteen sekä Ruotsin Suomalaiseen. Hihnavaara harrasti kirjoittamisen lisäksi kuntoilua, laulamista ja soittamista.<ref>[https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176000013740 Kirjasampo: Hihnavaara, Lauri]</ref>
 
== TeoksiaTeokset ==
* ''[[Luiron laulu]]'': kertomuskokoelma. WSOY 2003
* ''Vesittäjät'': kertomuskokoelma. WSOY 2006
Rivi 71 ⟶ 62:
 
== Lähteet ==
* [https://web.archive.org/web/20140104205438/http://www.wsoy.fi/kirjailijat/-/author/name/HihnavaaraLauri WSOY kirjailijat : Lauri Hihnavaara] WSOY kirjailijat (Arcive.org)
 
=== Viitteet ===
Rivi 77 ⟶ 68:
 
== Aiheesta muualla ==
* Vesa Karonen, [https://web.archive.org/web/20140104210825/http://www.hs.fi/arviot/Kirja/Er%C3%A4maakyl%C3%A4tErämaakylät+hukkuivat+Lokan+tekoaltaaseen+Lauri+Hihnavaaran+Vesitt%C3%A4j%C3%A4tVesittäjät+kertoo+Sompion+kansan+katastrofista/a1353058985994 Erämaakylät hukkuivat Lokan tekoaltaaseen Lauri Hihnavaaran Vesittäjät kertoo Sompion kansan katastrofista], kirja-arvio, Vesa Karonen / Helsingin Sanomat 6.8.2006] (archive.org)
* [httphttps://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176000013740 Lauri Hihnavaara] Kirjasampo.fi:ssä]
 
{{Auktoriteettitunnisteet}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Lauri_Hihnavaara”