Ero sivun ”Sumerin varhaisdynastinen kausi” versioiden välillä

fix
p (Hieman viilausta.)
(fix)
{{korjattava/kieli}}
{{Lähteetön|pitkiä pätkiä ilman lähteitä}}
 
[[Tiedosto:Golden helmet of Meskalamdug in the British Museum.jpg|thumb|right|250px|Urin kuninkaan Meskalamdugin kypärä]]
'''Sumerin varhaisdynastinen kausi''' oli vanhalla ajalla noin 2900–2350 eaa. Silloin [[Kaksoisvirtainmaa]]ssa Etelä-[[Irak]]issa sijainnut [[Sumer]]in maa oli yleensä jakautuneena moneen kaupunkivaltioon, jotka kamppailivat keskenään ylivallasta alueella. Välillä Sumeri saattoi yhdistyä lyhytikäiseksi suurvallaksi voimakkaan valloittajakuninkaan johdolla.
Kauden loppupuolella [[Lagaš]]in kuningas [[Eannatum]] perusti lyhytikäisen suurvallan. Sitä mahtavampi oli [[Umma (kaupunki)|Umman]] [[Lugalzaggesi|Lugalzaggesin]] imperiumi, joka kukistui [[Akkad]]in Sargonin sotaretkiin.
 
Sumerin varhaisdynastista kautta ei tunneta hyvin, koska säilyneet lähteet ovat niukkoja. Varhaisdynastisella kaudella papiston asema heikkeni, ja palatsin eli kuninkaan valta kasvoi. Temppelin rinnalle suurmaanomistajina nousivat yksityiset maanomistajat ja palatsi.<ref name ="UNM">{{Verkkoviite| Osoite=http://www.unm.edu/~gbawden/328-econ/328-econ.htm | Nimeke = Development of Southern Mesopotamian Economic Structure | Julkaisija = University of New Mexico}}</ref> Samalla [[Sumerin kuningasluettelo|kuningasluetteloissa]] nähdään ensimmäistä kertaa [[seemiläiset|seemiläisiä]] nimiä. Liittyvätkö nämä kaksi asiaa toisiinsa, on vaikea sanoa. Palatsin mahtia on saattanut vahvistaa sankarikuninkaan asema sotapäällikkönä. On kuvaavaa, että vain varhaisina aikoina käytettiin kuninkaasta nimeä ''en'', pappisruhtinas. Nimi ''en'' siirtyi myöhemmin ylipapille. Kaupungit kamppailivat toisiaan vastaan. Syntyi lyhytikäisiä, 20–50 vuotta kestäneitä suurvaltoja, joiden kuninkaat esiintyivät [[Kiš]]in kuninkaina, vaikka olivat toisista kaupungeista. Sodittiin, ryöstettiin, hävitettiin, surmattiin ja orjuutettiin vihollisia. Välillä rakennettiin kanavia ja temppeleitä. Maa oli jakautunut 20–30 kaupunkivaltioon, muun muassa [[Uruk]], [[Ur]], [[Adab]], [[Kiš]] ja [[Akšak]] ([[Opis]]). Uskonnollisena keskuksena oli [[Enlil|Enlilin]] kaupunki [[Nippur]]. Monesti joidenkin tiettyjen naapurikaupunkien välillä esiintyi sotia vuosisadasta toiseen. Tähän kauteen liittyy sankareita, kuten [[Gilgameš]].
== Sumerin varhaisdynastinen kausi ==
 
Sumerin varhaisdynastista kautta ei tunneta hyvin, koska säilyneet lähteet ovat niukkoja. Varhaisdynastisella kaudella papiston
asema heikkeni, ja palatsin eli kuninkaan valta kasvoi.
Temppelin rinnalle suurmaanomistajina nousivat yksityiset maanomistajat ja palatsi.<ref name ="UNM">{{Verkkoviite| Osoite=http://www.unm.edu/~gbawden/328-econ/328-econ.htm | Nimeke = Development of Southern Mesopotamian Economic Structure | Julkaisija = University of New Mexico}}</ref>
Samalla [[Sumerin kuningasluettelo|kuningasluetteloissa]] nähdään ensimmäistä kertaa [[seemiläiset|seemiläisiä]] nimiä. Liittyvätkö nämä kaksi asiaa toisiinsa, on vaikea sanoa. Palatsin mahtia on saattanut vahvistaa sankarikuninkaan asema sotapäällikkönä. On kuvaavaa, että vain varhaisina aikoina käytettiin kuninkaasta nimeä ''en'', pappisruhtinas. Nimi ''en'' siirtyi myöhemmin ylipapille. Kaupungit kamppailivat toisiaan vastaan. Syntyi lyhytikäisiä, 20–50 vuotta kestäneitä suurvaltoja, joiden kuninkaat esiintyivät [[Kiš]]in kuninkaina, vaikka olivat toisista kaupungeista. Sodittiin, ryöstettiin, hävitettiin, surmattiin ja orjuutettiin vihollisia. Välillä rakennettiin kanavia ja temppeleitä. Maa oli jakautunut 20–30 kaupunkivaltioon, muun muassa [[Uruk]], [[Ur]], [[Adab]], [[Kiš]] ja [[Akšak]] ([[Opis]]). Uskonnollisena keskuksena oli [[Enlil|Enlilin]] kaupunki [[Nippur]]. Monesti joidenkin tiettyjen naapurikaupunkien välillä esiintyi sotia vuosisadasta toiseen. Tähän kauteen liittyy sankareita, kuten [[Gilgameš]].
 
Sumerilainen [[nuolenpääkirjoitus]] syntyi vuosisatojen kuluessa varhaisdynastisella kaudella. Vuodesta 2900 eaa. alkaen asteittain alettiin merkitä äänteitä kuvilla, jotka kadottivat alkuperäisen merkityksensä. Samoihin aikoihin kuvamerkit olivat jo alkaneet yksinkertaistua, ja niitä tehtiin painelemalla saveen. Nuolenpäitä alettiin kirjoittaa noin 2700–2500 eaa. ja tavuja noin 2600 eaa. Näin kuva- ja tavukirjoitus yksinkertaistui ihmispuhetta kuvaavaksi kirjoitukseksi, jolla voitiin esittää ihmisen ajatuksia kirjallisesti.
 
Kauden alusta alkaen alettiin käyttää toiselta puolelta kuperia niin sanottuja [[planokonveksitiili]]ä, joita oli nopea valmistaa.<ref name ="UNM"/> Edellisellä [[Džemdet Nasr -kausi|Džemdet Nasr -kaudellahan]] oli käytetty suuria savikimpaleita, isoja tiiliä ja kapeita liuskatiiliä.
Edellisellä [[Džemdet Nasr -kausi|Džemdet Nasr -kaudellahan]] oli käytetty suuria savikimpaleita, isoja tiiliä ja kapeita liuskatiiliä.
 
[[Planokonveksitiili|Planokonveksitiiliperinne]] saattaa olla vanha ja saapunut muualta. Temppelit eivät olleet enää laajoja ja avoimia, vaan pieniä ja suljettuja niin sanottuja tulisijatemppeleitä. <ref>Ihmisen Tarina, Suuri maailmanhistoria, ensimmäinen osa, sivu 303, Kirjayhtymä 1971</ref> Niiden keskiakseli muodosti kulman, sivuhuoneita oli vähän. Toisella pitkällä sivulla oli muurin ympäröimä piha, suorakulmainen kulttihuone, jossa toisella sivulla koroke, monesti komerossa. Kulttihuoneeseen pääsi vain yhdestä ovesta, joka oli mahdollisimman kaukana jumalan kuvasta ja tunnuksesta. Toisen tyyppiset temppelit olivat linnoitusta muistuttavia ja soikean kaksoismuurin ympäröimiä, esimerkiksi Tutubissa [[Dijala]]n alueella nykyisessä [[Khafadži]]ssa.
 
Varhaisdynastisella ajalla Uruk kasvoi hyvin suureksi, varovaisten arvioiden mukaan 40&nbsp;000, mutta hyvinkin 50&nbsp;000–80&nbsp;000 asukkaan metropoliksi. Kun Urukin lähellä oli 3300–2900 eaa. ollut 130 pienempää keskusta, niiden määrä puolittui 2900 jälkeen 66:een<ref>Otavan suuri maailmanhistoria osa 1, Teos päätoim Erling Bjöl, 1. osan kirjoittajat Rostislav Holthoer, Asko Parpola,Simo Parpola, Keuruu 1982, ISBN 951-1-06987-X 2. osa, sivu 160</ref>.
<ref>Ihmisen Tarina, Suuri maailmanhistoria , ensimmäinen osa, sivu 306, Kirjayhtymä 1971</ref>.
 
=== Sumerin varhaisdynastinen kausi I 2900–2700 eaa.===
 
Joidenkin tietojen mukaan jo tällöin rakennettiin Meskalamdugin ja Akalamdugin [[Urin kuninkaanhaudat]]. Joko Džemdet Nasr tai tämä dynastia päättyi suureen tulvaan, joka on antanut aihetta vedenpaisumustaruihin. Kahdeksan "taruhallitsijaa" mainittiin Sumerin kuningasluettelossa ennen tulvaa. Hallitsijoille annetaan kuningasluettelossa tuhansien vuosien hallitusaikoja – ajat on ehkä kerrottu kertoimella. Ensimmäiset historialliset kuninkaat tulivat noin 2900–2700.
 
=== Sumerin varhaisdynastinen kausi II 2700–2600 eaa.===
 
Ensimmäinen tulvan jälkeinen dynastia oli [[Kiš]]in 1. dynastia, jonka monet kuninkaat olivat voimakkaita valloittajakuninkaita. Kišin kuninkuudesta tuli myöhemmin imperiumin toinen nimi: jos joku muu kaupunkivaltio pystyi alistamaan Sumerin, hän saattoi julistautua Kišin kuninkaaksi. Nippur taas oli Sumerin uskonnollinen keskus, jota Kišin kuninkaan täytyi hallita. Kišissä oli huomattavasti seemiläisiä, ja Zababa-jumaluus oli luultavasti toinen nimi [[Ninurta]]-jumalalle.
 
Varhaisdynastista kautta I pidetään siirtymäkautena edellisen ja seuraavan kauden välillä. Tähän aikaan liittyvät seuraavat tunnetut kuninkaat: Kišin [[Etana (mytologia)|Etana]] noin 2800 eaa., joka kuningasluettelon mukaan nousi taivaaseen ja vakautti maat. Etana rakensi luultavasti suuren valtakunnan ja piti maan rauhallisena. Samaan Kišin ensimmäiseen dynastiaan kuului myös [[Enmebaragesi]] noin 2700 eaa., joka valloitti [[Elam]]in ja teki Nippurista Sumerin uskonnollisen keskuksen.
Varhaisdynastista kautta I pidetään siirtymäkautena edellisen ja seuraavan kauden välillä.
 
Tähän aikaan liittyvät seuraavat tunnetut kuninkaat: Kišin [[Etana (mytologia)|Etana]] noin 2800 eaa., joka kuningasluettelon mukaan nousi taivaaseen ja vakautti maat. Etana rakensi luultavasti suuren valtakunnan ja piti maan rauhallisena.
 
Samaan Kišin ensimmäiseen dynastiaan kuului myös [[Enmebaragesi]] noin 2700 eaa., joka valloitti [[Elam]]in ja teki Nippurista Sumerin uskonnollisen keskuksen.
 
Tiedot tästä dynastiasta ovat kuitenkin hyvin hatarat. Enmebaragesi on kuningasluettelosta ensimmäinen, joka näkyy myös piirtokirjoituksissa (kuningasluettelon ulkopuolisissa lähteissä). Hän ja hänen poikansa Agga n. 2680 eaa. olivat Urukin Gilgamešin aikalaisia. Myös Aggan nimi löytyy kirjoituksista. Gilgameš valloitti vanhoilla päivillään Nippurin, ja joko hän tai Urnungal valloitti myös Kišin. Lugalkidul n. 2560 eaa. menetti valtikan Kišille. Urukissa (Sumeriksi ''Eanna'', ''Unug'') oli kaksi jumalaa: [[An]], taivaan jumala ja [[Inanna]], rakkauden jumalatar.
Kirjoitusten mukaan hän nousi vuorille ja meren rantaan valloittamaan tai avasi kauppareitit, nousi taivaaseen kuoltuaan ja kutsuttiin "Utun (auringon) pojaksi" (vrt. Egypti). Hänen poikansa olivat Enmerkar ja Lugalbanda.
 
Urin ensimmäiseen dynastiaan liittyivät [[Urin kuninkaanhaudat]]. Kuninkaita olivat Mesannepadda ja Aannepadda. Urissa palvottiin Nanna-[[Sin (jumala)|Sin]]-jumalaa, ja hänen puolisoaan [[Ningal]]ia, "suurta herratarta".
Hautausmaalta on löydetty 1800 hautaa, joista 16 suurta.{{lähde}} Niihin haudattiin kuninkaan lisäksi palvelusväkeä, joka joi haudassa myrkkyä joko pakolla tai vapaaehtoisesti, koska uskoi elävänsä kuoleman jälkeen jumalana.
Kuninkaita olivat Mesannepadda ja Aannepadda. Urissa palvottiin Nanna-[[Sin (jumala)|Sin]]-jumalaa, ja hänen puolisoaan [[Ningal]]ia, "suurta herratarta".
Hautausmaalta on löydetty 1800 hautaa, joista 16 suurta.
Niihin haudattiin kuninkaan lisäksi palvelusväkeä, joka joi haudassa myrkkyä joko pakolla tai vapaaehtoisesti, koska uskoi elävänsä kuoleman jälkeen jumalana.
Haudat olivat kuilun pohjalla, ja niihin pääsi kaltevaa tietä pitkin. Silti monissa tapauksissa kuningasta itseään ei ole haudasta löydetty, kylläkin hoviväkeä, eräässä tapauksessa 18 henkeä. Kuninkaanhaudoissa oli vainajien mukaan annettuina hautalahjoina kultaisia ja hopeisia esineitä, muun muassa kultainen peruukki, soittimia, kultaisia ja hopeisia pöytäastioita, kulta- ja jalokivikoruja ja pelilautoja.
 
Eräässä kuolemattomuususkoon liittyvässä kuvassa kaksi vuohipukkia seisoo vasten elämänpuuta, joka on tehty muun muassa lasuurikivestä. Toinen kuva-aihe esittää kahden hirven sarvillaan kannattelemaa leijonakotkaa, Imdugudia. Nämä olivat sumerilaisille tyypillisiä eläinsankareita.<ref>Ihmisen Tarina, Suuri maailmanhistoria, ensimmäinen osa, sivu 307, Kirjayhtymä 1971.</ref>.
 
<!--
Meskalamdug ja Akalamdug kuninkaina.
-->
 
Pohjoisesta Mesopotamiasta ja Syyriasta tunnetaan seemiläisiä kaupunkivaltioita, muun muassa [[Ebla]] ja [[Mari (Syyria)|Mari]], joista on tehty löytöjä Urin ensimmäisen dynastian ajoilta. Mari rikastui muun muassa kuparilla; kaupunki oli karavaaniteiden varrella.<ref>Ihmisen Tarina, Suuri maailmanhistoria , ensimmäinen osa, sivu 307, Kirjayhtymä 1971</ref>
 
=== Sumerin varhaisdynastinen kausi III 2600–2350 eaa.===
 
[[Tiedosto:Umma2350.PNG|thumb|right|200px|Arvioitu [[Umma (Sumer)|Umma]]n kuninkaan [[Lugalzaggesi|Lugalzaggesin]] valtakunnan laajuus, oranssinpunaisella.]]
 
Varhaisdynastisen kauden loppuvaihe oli hyvin kuohuva. Kaupunkivaltiot elivät rinnakkain ja taistelivat raivokkaasti keskenään ylivallasta [[Sumer]]issa. [[Lagaš]]in ja [[Umma (Sumer)|Umma]]n kaupunkien kiista viljellystä Gu-Edinan maakaistaleesta jatkui<ref name="apocrypha8">[http://bahumuth.chaosnet.org/apocrypha8.html The Cup Bearer Who Became King]</ref>. Noin 11 [[ Hallitsijasuku|dynastiaa]] seurasi toinen toistaan nopeassa tahdissa. Tämä aika jaetaan kausiin IIIa ja IIIb. Kausi IIIb liittyi Lagašin ja Umman nousuun.
Varhaisdynastisen kauden loppuvaihe oli hyvin kuohuva.
 
Kaupunkivaltiot elivät rinnakkain ja taistelivat raivokkaasti keskenään ylivallasta [[Sumer]]issa. [[Lagaš]]in ja [[Umma (Sumer)|Umma]]n kaupunkien kiista viljellystä Gu-Edinan maakaistaleesta jatkui<ref name="apocrypha8">[http://bahumuth.chaosnet.org/apocrypha8.html The Cup Bearer Who Became King]</ref>.
Noin 11 [[ Hallitsijasuku|dynastiaa]] seurasi toinen toistaan nopeassa tahdissa.
 
Tämä aika jaetaan kausiin IIIa ja IIIb. Kausi IIIb liittyi Lagašin ja Umman nousuun.
 
Tälle kaudelle tyypillinen tapahtumasarja on kuvaus myöhäisen varhaisdynastisen kauden alusta: 2570 eaa. [[Kiš]]in johtaja oli [[Uruk]]in vallan alla, kunnes Kišin [[Mesilim]] kukisti Urukin. N. 2550 eaa. Mesilimin johtaman Kišin valta ulottui koko Sumerin yli. Pian [[Ur]]in [[Mesannepadda]] (2560–2525 eaa.) kaatoi Kišin ja Urukin. Adabin [[Lugalanemundu]] laajensi valtakuntansa lyhyeksi aikaa [[Persianlahti|Persianlahdelta]] [[Välimeri|Välimerelle]], valtakunnan rajoina [[Turkki|Turkin]] [[Taurusvuoret|Taurus-]] ja pohjoisen [[Zagrosvuoret]].
Tälle kaudelle tyypillinen tapahtumasarja on kuvaus myöhäisen varhaisdynastisen kauden alusta:
2570 eaa. [[Kiš]]in johtaja oli [[Uruk]]in vallan alla, kunnes Kišin [[Mesilim]] kukisti Urukin. N. 2550 eaa. Mesilimin johtaman Kišin valta ulottui koko Sumerin yli. Pian [[Ur]]in [[Mesannepadda]] (2560–2525 eaa.) kaatoi Kišin ja Urukin.
Adabin [[Lugalanemundu]] laajensi valtakuntansa lyhyeksi aikaa [[Persianlahti|Persianlahdelta]] [[Välimeri|Välimerelle]], valtakunnan rajoina [[Turkki|Turkin]] [[Taurusvuoret|Taurus-]] ja pohjoisen [[Zagrosvuoret]].
 
Lagašiin syntyi näihin aikoihin voimakas poliittinen keskus, jota ei mainita Sumerin kuningasluettelossa ehkä poliittisista syistä.<ref>Ihmisen Tarina, Suuri maailmanhistoria , ensimmäinen osa, sivu 308, Kirjayhtymä 1971</ref>
* VD IIId 2400–2350 eaa. Urukin dynastia, [[Lugalzaggesi]]
 
== Väestö, ja kaupungit ==
 
Uruk oli yhksi suurimmista varhaisdynastisen ajan kaupunegsia. Sen väkiluku oli huipussaan välillä 50&nbsp;000 – 80&nbsp;000.<ref>[https://archive.is/20150411005800/http://proteus.brown.edu/mesopotamianarchaeology/ Harmansah, Ömür, The Archaeology of Mesopotamia: Ceremonial centers, urbanization and state formation in Southern Mesopotamia, 2007, p.699]</ref> Jos Sumerissa oli paljon maaseudun väestöä, sen väkiluku olisi ollut 800&nbsp;000 – 500&nbsp;000. Koko maailmassa oli niihin 27 miljoonaa ihmistä<ref>Colin McEvedy and Richard Jones, 1978, ''Atlas of World Population History'', Facts on File, New York, {{ISBN|0-7139-1031-3}}.</ref>
64 083

muokkausta