|
'''Mesotsooinen maailmankausi''' eli '''elämän keskiaika''' oli [[geologinen ajanlasku|geologinen ajanjakso]] noin 251–65 miljoonaa vuotta sitten. Maailmankausi tunnetaan [[dinosaurukset|dinosaurusten]] ja muiden matelijoiden valtakautena.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/377010/Mesozoic-Era | Nimeke = Mesozoic Era | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Encyclopedia Britannica | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 22.1.2013 | Kieli = }}</ref> Matelijat valloittivat maan, veden ja ilman ja niistä kehittyi suuria kasveja ja lihaa syöviä eläimiä. Kauden loppupuolella nisäkkäät ja linnut lajiutuivat omiksi ryhmikseen. Hyönteiset ja kalat alkoivat muistuttaa nykyisiä. Kasvillisuutta hallitsivat [[käpypalmut]] ja [[saniaiset]]. [[Koppisiemeniset]] kasvit ilmestyivät liitukaudella. Maailmankausi jaetaan kolmeen kauteen: [[triaskausi|triaskauteen]], [[jurakausi|jurakauteen]] ja [[liitukausi|liitukauteen]].
{{Korjattavat 2012|391}}{{lähteetön}}
'''Mesotsooinen maailmankausi''' eli '''elämän keskiaika''' oli [[geologinen ajanlasku|geologinen ajanjakso]] noin 251–65 miljoonaa vuotta sitten.
Maailmankausi tunnetaan [[dinosaurukset|dinosaurusten]] ja muiden matelijoiden valtakautena.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/377010/Mesozoic-Era | Nimeke = Mesozoic Era | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Encyclopedia Britannica | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 22.1.2013 | Kieli = }}</ref> Matelijat valloittivat maan, veden ja ilman ja niistä kehittyi suuria kasveja ja lihaa syöviä eläimiä. Kauden loppupuolella nisäkkäät ja linnut lajiutuivat omiksi ryhmikseen. Hyönteiset ja kalat alkoivat muistuttaa nykyisiä. Kasvillisuutta hallitsivat [[käpypalmut]] ja [[saniaiset]]. [[Koppisiemeniset]] kasvit ilmestyivät liitukaudella. Maailmankausi jaetaan kolmeen kauteen: [[triaskausi|triaskauteen]], [[jurakausi|jurakauteen]] ja [[liitukausi|liitukauteen]].
Maapallolla oli tänä aikana lämmintä ja kuivaa, liitukauden keskivaiheilla saavutettiin kaikkien aikojen lämpöhuippu. Lämmin ja kuiva ilmasto suosi matelijoita. Millään mantereella ei ollut jäätiköitä.
Tällä kaudella jättiläismanner [[Pangea]] (Pangaia) hajosi pohjoiseksi [[Lauraasia]]ksi ja eteläiseksi [[Gondwana]]maaksi. Lauraasiassa oli mm. Amerikka ja Aasia, Gondwanamaassa taas mm. Etelä-Amerikka ja Afrikka.
Gondwana alkoi pian hajota Amerikaksi ja Afrikaksi ja Aasia irrota Amerikasta.
Monia alkeellisempia matelijoita kuoli suuressa [[Triaskauden joukkotuho|sukupuuttoaallossa trias- ja jurakauden välissä]] noin 200 miljoonaa vuotta sitten. Mesotsooisen maailmankauden lopuksi
[[Liitukauden joukkosukupuutto|jättiläisliskot kuolivat sukupuuttoon]] noin 65 miljoonaa vuotta sitten. Samaan aikaan hävisi meristä lukuisia elämänmuotoja kuten [[ammoniitit]]. Henkiin jäi vain alle kolmemetrisiä eläimiä.
Tämän liitukauden lopun katastrofin syynä pidetään yleisimmin suuren [[asteroiditörmäys|asteroidin törmäystä]] maahan. Samoihin aikoihin tapahtui myös Intiassa [[Deccanin laavapurkaukset|Deccanin ylängöllä valtavia tulivuorenpurkauksia]].
== Mesotsooisen maailmankauden jako ==
Karkea jako:
* [[Triaskausi]] 251 – 199,6 miljoonaa vuotta sitten
* [[Jurakausi]] 199,6 – 145,5 miljoonaa vuotta sitten
* [[Liitukausi]] 145,5 – 65 miljoonaa vuotta sitten
Mesotsooista maailmankautta edelsi [[paleotsooinen maailmankausi]] (elämän vanha aika) ja seurasi nykyinen [[kenotsooinen maailmankausi]] (uusi aika). Juuri ennen mesotsootsooisen kauden alkua oli [[permikausi]]. Mesotsooisen maailmankauden päätti [[liitukausi|liitukauden]] ''[[Maastricht-vaihe]]'', jota seurasi kenotsooisen maailmankauden ''[[Dania-vaihe]]''. Maailmankausien taitekohdassa on liitukauden päättänyt [[KT-raja]] (LT-raja).
Tarkempi jako:
{| {{Wikitable}}
| | '''Eoni'''
| | '''Maailman<br />kausi '''
| | '''Kausi'''
| colspan="2" | '''Epookki '''
| | '''Vaihe'''
| | '''Ajoitus<br />(miljoonaa vuotta sitten)'''
|-
| rowspan="93" | [[Fanerotsooinen|Fanero-<br />tsooi-<br />nen]]
|-
| rowspan="30" | Meso-<br />tsooi-<br />nen
| rowspan="12" | [[Liitukausi]] <br />145,5 – 65 <br />miljoonaa vuotta sitten
| rowspan="6" | [[Myöhäisliitukausi|Myöhäis-<br />liitu-<br />kausi]]
| rowspan="4" | Senon <br />(engl. <br />''Senonian'')
| | [[Maastricht-vaihe]]
| | 70,6 – 65
|-
| | [[Campania-vaihe]]
| | 83,5 – 71,0
|-
| | Santonum-vaihe
| | 85,8 – 83,5
|-
| | Coniacum-vaihe
| | 89,3 – 85,8
|-
| rowspan="5" | Gallia <br /> (engl.<br /> ''Gallic'')
| | [[Turonia-vaihe]]
| | 93,5 – 89,3
|-
| | [[Cenomanum-vaihe]]
| | 99,6 – 93,5
|-
| rowspan="6" | [[Varhaisliitukausi|Varhais-<br />liitu-<br />kausi]]
| | Alba-vaihe
| | 112 – 99,6
|-
| | [[Apt-vaihe]]
| | 125 – 112
|-
| | Barrême-vaihe
| | 130 – 125
|-
| rowspan="3" | Neocomia <br /> (engl.<br /> ''Neocomian'')
| | Hauterive
| | 136,4 – 130
|-
| | Valangin
| | 140,2 – 136,4
|-
| | Barrias
| | 145,5 – 140,2
|-
| rowspan="11" | [[Jurakausi]] <br />199,6 – 145,5 <br />miljoonaa vuotta sitten
| rowspan="3" | [[Myöhäisjurakausi|Myöhäis-<br />jura-<br />kausi]]
| rowspan="3" | Malm
| | Tithonos
| | 150,8 – 145,5
|-
| | Kimmeridge
| | 155,7 – 150,8
|-
| | Oxford
| | 161,2 – 155,7
|-
| rowspan="4" | [[Keskijurakausi|Keski-<br />jura-<br />kausi]]
| rowspan="4" | Dogger
| | Kellaway
| | 164,7 – 161,2
|-
| | Bath
| | 167,7 – 164,7
|-
| | Bayeux
| | 171,6 – 167,7
|-
| | Aalen
| | 175,6 – 171,6
|-
| rowspan="4" | [[varhaisjurakausi|Varhais-<br />jura-<br />kausi]]
| rowspan="4" | Lias
| | Thouars
| | 183 – 175,6
|-
| | Pliensbach
| | 189,6 – 183
|-
| | Sinemurum
| | 196,5 – 189,6
|-
| | Hettange
| | 199,6 – 196,5
|-
| rowspan="7" | [[Triaskausi]] <br />251 – 199,6 <br />miljoonaa vuotta sitten
| rowspan="3" | [[Myöhäistriaskausi|<br />Myöhäis-<br />trias-<br />kausi]]
| rowspan="3" | Keuper,<br /> Tr3
| | Raetia
| | 203,6 – 199,6
|-
| | Noricum
| | 216,5 – 203,6
|-
| | Carinthia
| | 228 – 216,5
|-
| rowspan="2" | [[Keskitriaskausi|Keski-<br />trias-<br />kausi]]
| rowspan="2" | Tr2 ,<br /> Muschelkalk
| | Ladini
| | 237 – 228
|-
| | Anisus
| | 245 – 237
|-
| rowspan="2" | [[Varhaistrias|Varhais-<br />trias-<br />kausi]]
| rowspan="2" | Scythian
| | Olenjok
| | 249,7 – 245
|-
| | Indus
| | 251 – 249,7
|}
== Katso myös ==
* [http://www.palaeos.com/Mesozoic/Mesozoic.htm The Mesozoic from Palaeos]
* [http://www.emc.maricopa.edu/faculty/farabee/biobk/BioBookPaleo5.html The Mesozoic, age of cycads and dinosaurs]
* [http://web.archive.org/20020830085719/www.es.ucsc.edu/~pkoch/lectures/lecture19.html Mesozoic terrestrial ecosystems]
* [http://www.ace.mmu.ac.uk/Resources/gcc/5-2-2-2.html Mesozoic climates]
* [http://www.clas.ufl.edu/users/emartin/GLY3074F01/lecturenotes/Pz-Mzclimate.htm Paleozoic/Mesozoic climate]
{{Geologinenhistoria}}
{{Tynkä/Historia}}
[[Luokka:Mesotsooinen maailmankausi|*]]
| 