Ero sivun ”Cthulhun kutsu” versioiden välillä

Kultti palvoo Cthulhua jumalana ja toimittaa hänelletälle ihmisuhreja. Poliisin pidättämä kultin jäsen kertoo, että [[suuret muinaiset]] saapuivat tähdistä, kun maapallo oli vielä nuori. Suurten muinaisten ylipappi Cthulhu nukkuu vajonneessa R’lyehin kaupungissa ja odottaa valtansa uutta tulemista. Cthulhu puhuu herkimmille ihmisille heidän unissaan, sitä palvotaan salassa ympäri maailman. ”Kun tähdet ovat oikein”, R’lyeh nousee merestä ja hänen palvojansa juhlivat ”ekstaasin ja vapauden liekkimeressä”.

Ensimmäinen Cthulhun kutsua muistuttava synopsis löytyy Lovecraftin muistiinpanoista jo vuodenvaihteelta 1919–1920. Se perustuu hänen näkemäänsä uneen: ”Mies vierailee muinaisesineiden museossa – tarjoaa museolle hiljan tekemäänsä [[korkokuva]]a – vanha & opinut [[kuraattori]] nauraa & sanoo, ettei voi hyväksyä mitään niin modernia. Mies sanoo että ”unet’unet ovat vanhempia kuin synkeä [[Muinainen Egypti|Egypti]] tai mietiskelevä [[Sfinksi]] tai puutarhojen vyöttämä [[Babylon]]ia”ia’ & hän oli muovannut veistoksen unissaan. Kuraattori pyytää häntä näyttämään luomustaan & ja kun hän niin tekee kuraattori kauhistuu, kysyy kuka mies mahtaakaan olla. Mies kertoo nykyaikaisen nimen. ”Ei’Ei – ennen sitä”sitä’, sanoo kuraattori. Mies ei muista paitsi unissa. Kuraattori tarjoaa korkeaa hintaa, mutta mies pelkää ja aikoo tuhota veistoksen. Pyytää satumaista hintaa – kuraattori aikoo kysyä museon johtajalta.” Nimi ''The Call of Cthulhu'' esiintyy ensimmäistä kertaa Lovecraftin elokuussa 1925 tekemästä päiväkirjamerkinnästä.<ref name="Call of Cthulhu"/>

”Cthulhun kutsussa” on vaikutteita [[teosofia|teosofeilta]], jotka jopa mainitaan novellin tekstissä. Teosofiasta saatuja ajatuksia ovat esimerkiksi uppoavat mantereet sekä ”kuolemattomat kiinalaiset”, joilla on hallussaan salattua tietoa. Esikuvana lienee toiminut myös [[A. Merritt]]in ''[[Kuutamon allas]]'' (''The Moon-Pool'', 1918)., Sejoka sijoittuu [[Ponape]]n saarelle ja kuvailee valtavaa, salaperäistä ovea, jonka avautuminen paljastaa hahmoille muinaisia salaisuuksia. Toinen kirjallinen esikuva löytynee [[Guy de Maupassant]]in ”[[Horla]]sta”, jossa kuvaillaan ”valloitushaluisten avaruusolentojen etujoukkoa” ja jonka Lovecraft mainitsee esseessään ''[[Yliluonnollinen kauhu kirjallisuudessa]]''.<ref name="Call of Cthulhu"/> ”Cthulhun kutsussa” on myös Lovecraftin aiemmasta ”[[Dagon (novelli)|Dagon]]” novellista kierrätettyjä aineksia.<ref name="Joshi">Joshi, S. T. & Schultz, David E.: [https://lovecraft.enacademic.com/129/%E2%80%9CDagon%E2%80%9C Dagon]. ''An H.P.Lovecraft encyclopedia'', 2001. Viitattu 23.1.2021. {{en}}</ref> Yhdistäviä piirteitä ovat esimerkiksi meressä asuva suurikokoinen hirviö, tunnetun maailman ulkopuolella odottava ihmiskunnalle vihamielinen sivilisaatio sekä maanjäristys, joka nostattaa merestä tuntemattoman maan.<ref name="Call of Cthulhu" />

LovecrtaftLovecraft kirjoitti ”Cthulhun kutsun” elo- tai syyskuussa 1926 ja tarjosi sitä tuoreeltaan [[pulp-lehti]] ''[[Weird Tales]]ille''. Päätoimittaja [[Farnsworth Wright]] hylkäsi tarinan, minkä jälkeen Lovecraft tarjosi sitä pienelle ''Mystery Stories'' -lehdelle. Lovecraft ei saanut tarinaa myydyksi, mutta näytti sitä kesäkuussa 1927 ystävälleen [[Donald Wandrei]]lle kesäkuussa 1927. Wandrei piti tarinasta ja kehotti Wrightiä harkitsemaan asiaa uudestaan. Hän myös vihjasi, että Lovecraft oli aikeissa myydä tarinan ''Weird Talesin'' kilpailijalle. Heinäkuussa Wright pyysi Lovecraftia lähettämään käsikirjoituksen uudestaan, ja ”Cthulhun kutsu” ilmestyi ''Weird Talesin'' helmikuun 1928 numerossa.<ref name="Call of Cthulhu"/>

* [[Sandy Petersen]]in kehittämä ja [[Chaosium]]in julkaisema roolipeli ''[[Cthulhun kutsu (roolipeli)|Cthulhun kutsu]]'' (''The Call of Cthulhu'', 1981) perustuu Lovecraftin teoksiin ja myöhempien kirjaiilijoidenkirjailijoiden Cthulhu-pastisseihin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Harms, Daniel | Nimeke = The Encyclopedia Cthulhiana | Vuosi = 1998 | Selite = Second Edition | Sivu = xiii | Julkaisupaikka = Oakland, CA | Julkaisija = Chaosium, Inc. | Isbn = 1-56882-119-0 | www = https://archive.org/details/encyclopediacthu00dani | www-teksti = Archive.org | Kieli = {{en}} }}</ref>