Ero sivun ”Varhaiskasvatus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Fix |
fix |
||
Rivi 1:
{{Korjattava/Suomi|Esiteltävä laajemmin varhaiskasvatusta yleisellä tasolla ja eri maissa. Vaihtoehtoisesti nimen voi muuttaa muotoon "Varhaiskasvatus Suomessa".}}
{{Koulutus Suomessa}}
[[
'''Varhaiskasvatus''' tarkoittaa suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jolla edistetään lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Se on sekä pedagogista toimintaa että oma tutkimusalansa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Päivi Pihlaja ja Riitta Viitala toim.|Nimeke=Varhaiserityiskasvatus|Vuosi=2018|Sivu=18-19|Julkaisija=PS-kustannus}}</ref>
== Varhaiskasvatus Suomessa ==
Suomessa julkista varhaiskasvatusta annetaan kuntien, yksityisten tahojen ja [[Kolmas sektori |kolmannen sektorin]] ylläpitämissä [[Päiväkoti|päiväkodeissa]], [[perhepäivähoito |perhepäivähoidossa]], avoimessa varhaiskasvatuksessa sekä [[Esikoulu|esiopetuksessa]]. Varhaiskasvatusta ohjaa Opetushallituksen laatima [[Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (asiakirja) |
Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta. Tämän tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista.
Rivi 12:
Varhaiskasvatuksessa kasvattajien tehtävänä on suunnitella toimintaa ja rakentaa ympäristö, jossa näkyvät sekä lapsille ominaisin tapa toimia eli leikkiminen, liikkuminen ja tutkiminen että sisällölliset suuntautumiset.<ref>Stakes 2005, s. 17, 20.</ref>
Suomi sijoittuu koulutuksen kansainvälisissä laadullisissa ja määrällisissä vertailuissa yleensä kärkipäähän, mutta varhaiskasvatuksen osallistumisasteet ovat olleet tästä poikkeus. Suomen varhaiskasvatuksen osallistumisasteet olivat ISCED-97
Varhaiskasvatuksen laadulla on tutkimusten mukaan huomattava merkitys ihmisen koulumenestykselle ja selviytymiselle elämässä. Kansainväliset tutkimukset eri maissa ovat osoittaneet, että varhaiskasvatuksen taloudellinen vaikuttavuus yhteiskunnalle ja yksilölle sekä sen vaikuttavuus yksilön elämän laatuun ihmisen koko elinkaaren kannalta on suurempi kuin mikään muu koulutusinvestointi. Tähän ovat kiinnittäneet huomiota sekä sosiaalipolitiikan että taloustieteen asiantuntijat, tunnetuimpana taloustieteen nobelisti [[James Heckman]] monivuotisten tutkimustensa tuloksena. <ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Heckman, James H. | Nimeke=Giving Kids a Fair Chance : A Strategy That Works | Osoite=http://www.amazon.com/dp/0262019132/ref=rdr_ext_tmb | Julkaisija=Massachusetts Institute of Technology, 2013}}</ref>,<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Heckman, James H. | Nimeke=Invest in Early Childhood Development: Reduce Deficits, Strengthen the Economy | Osoite=http://heckmanequation.org/content/resource/invest-early-childhood-development-reduce-deficits-strengthen-economy | Julkaisija= Heckmanequation.org}}</ref>,<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Sipilä, Jorma | Nimeke= Maksut pois ja ilmaiseksi – Varhaiskasvatus vaikuttaa ihmisen elämään vuosikymmeniä | Osoite= http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/maksut-pois-ja-ilmaiseksi-varhaiskasvatus-vaikuttaa-ihmisen-elamaan-vuosikymmenia/?shared=306411-15652012-4 | Julkaisija= Suomen Kuvalehti nro 2, 2016}}</ref>,<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= Vartiainen, Juhana | Nimeke=Varhaisvuodet ratkaisevat lapsen tulevaisuuden | Osoite=http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/juhana-vartiainen-varhaisvuodet-ratkaisevat-lapsen-tulevaisuuden/?shared=301274-a80538f3-4 | Julkaisija=Suomen Kuvalehti nro 48, 2015}}</ref>▼
== Varhaiskasvatuksen tutkimus ==
▲Varhaiskasvatuksen laadulla on tutkimusten mukaan huomattava merkitys ihmisen koulumenestykselle ja selviytymiselle elämässä. Kansainväliset tutkimukset eri maissa ovat osoittaneet, että varhaiskasvatuksen
Samoin OECD:n PISA-tutkimukset ovat osoittaneet, että oppilaat, jotka ovat saaneet vähintään vuoden verran varhaiskasvatusta tai esiopetusta, menestyvät paremmin eri kouluasteiden PISA-testeissä kuin lapset, jotka eivät ole osallistuneet varhaiskasvatukseen, vaikka vanhempien sosioekonomisen aseman vaikutus otetaan huomioon. Näyttää siltä, että mitä pidempään varhaiskasvatusta on saatu, sitä myönteisempi on vaikutus PISA-tuloksiin. Myönteisesti vaikuttavat OECD:n mukaan myös keskimääräistä suurempi julkinen panostus varhaiskasvatukseen ja varhaiskasvatuksen pienemmät oppilas-opettaja
OECD:n mukaan varhaiskasvatuksella on merkittävää vaikutusta myös maahanmuuttajataustaisten oppilaiden koulumenestykseen. Varhaiskasvatukseen osallistuneet maahanmuuttajataustaiset oppilaat menestyivät PISA-tutkimuksessa huomattavasti paremmin kuin ne, jotka eivät olleet siihen osallistuneet.
▲Suomi sijoittuu koulutuksen kansainvälisissä laadullisissa ja määrällisissä vertailuissa yleensä kärkipäähän, mutta varhaiskasvatuksen osallistumisasteet ovat olleet tästä poikkeus. Suomen varhaiskasvatuksen osallistumisasteet olivat ISCED-97 -luokituksen mukaan eurooppalaisessa vertailuissa selvästi EU:n keskiarvoa alhaisempia eivätkä lähelläkään muiden Pohjoismaiden tasoa.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Tuononen, Mika | Nimeke=Suomessa varhaiskasvatukseen osallistuminen vähäisempää kuin OECD-maissa keskimäärin | Osoite=http://tietotrendit.stat.fi/mag/article/144/ | Julkaisija=Tilastokeskus. Tieto&trendit 5/2015, 25.11.2015.}}</ref>
== Katso myös ==
| |||