Ero sivun ”Arto Mustajoki” versioiden välillä

Saksan opiskelu sai väistyä ja lisensiaatintutkielma käsitteli jo venäjän kieltä. [[Väitöskirja]] (1981) käsitteli venäjän kielen [[substantiivi]]en painotyyppejä. Helsingin yliopistossa oli ollut venäjän kielen tohtorikoulutuksessa pitkä hiljainen kausi. Mustajoki oli ensimmäinen [[tohtori]] lähes kahteenkymmeneen vuoteen. Niinpä hänet valittiin venäjän kielen ja kirjallisuuden [[professuuri]]in käytännöllisesti katsoen ilman kilpailua vuonna 1982. Lukuvuoden 1990–1991 Mustajoki toimi vierailevana tutkijana [[Cambridgen yliopisto]]ssa [[Englanti|Englannissa]]. Professorin tehtävästään Helsingissä Mustajoki jäi eläkkeelle vuonna 2016<ref>https://www.hs.fi/paivanlehti/18122018/art-2000005935294.html</ref>. Syksystä 2019 lähtien hän on toiminut [[Moskovan talouskorkeakoulu]]n johtavana tutkijana.

Kun Mustajoki oli toiminut jonkin aikaa Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan [[dekaani]]na, hänestä tuli 1992 yliopiston vararehtori, jona hän toimi vuoden 1998 loppuun asti, jolloin hän palasi slavistiikan ja baltologian laitoksen johtajaksi. Vuodesta 2010 hän on toiminut Helsingin yliopiston nykykielten laitoksen johtajana. Hänellä on ollut runsaasti akateemisia luottamustehtäviä yliopiston ulkopuolella viime vuosiin asti. Hän toimi [[Suomalainen tiedeakatemia|Suomalaisen tiedeakatemian]] varaesimiehenä 2006–2008 ja esimiehenä 2008–2010. [[Suomen Akatemia]]ssa Mustajoki oli kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan puheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä 2001–2006. Vuodesta 2010 vuoteen 2014 hän on ollutoli Suomen Akatemian hallituksen puheenjohtaja. Syksylläja 2011vuosina hänet2011–2015 valittiinvaltion tutkimus- ja innovaationeuvoston jäseneksi [[Kataisen hallitus|Kataisen hallituksen]] toimikauden ajaksijäsen. Hän toimii Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaanina vuoden 2014 alusta lähtien<ref>[http://www.helsinki.fi/hum/ajankohtaista/2013/11/1119.htm Arto Mustajoki valittiintoimi dekaaniksi],toistamiseen viitattu 3.12.2013</ref>2014–2016. Kotimaisten tehtävien ohella Mustajoki on toiminut useissa kansainvälisissä tehtävissä, muun muassa [[Euroopan tiedesäätiö]]n (ESF) pysyväiskomiteassa, edustajana Euroopan tutkimusinfrastruktuurifoorumin (ESFRI) ja kansainvälisen venäjän opettajien assosiaation (MAPRJAL) ensin pääsihteerinä ja vuodesta 2003 varapresidenttinä.

Mustajoki osallistuu aktiivisesti tiedepoliittiseen keskusteluun. Hän on kirjoittanut muun muassa yliopistojen rankingeista<ref>[http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/viewFile/3795/3585 Yliopistojen rankingit – paljon melua tyhjästä, ''Tieteessä tapahtuu'', 2010, 8, 20–29], viitattu 19.11.2012</ref>, tieteen avoimuudesta<ref>[http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/6503/5349 Avoin tiede: Mitä, miksi ja miten?, ''Tieteessä tapahtuu'' 2012, 4, s. 35–40], viitattu 19.11.2012</ref>, tieteen julkaisutulvasta<ref>[http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/538/455 Tieteen julkaisuähky, ''Tietessä tapahtuu'', 2008, 5, ss. 32–23], viitattu 19.11.2012</ref> ja, tieteen kielen epätarkkuudesta<ref>[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/24828/mustajoki_tieteen%20kieli%20.pdf?sequence=2 Miksi tieteen kieli on epätarkkaa? ''Suomalaisen tiedeakatemian vuosikirja 2009'', ss. 65–68], viitattu 19.11.2012</ref>, tutkimuksen vastuullisuudesta<ref>[https://journal.fi/tt/article/view/89767/49042 Vastuullista tiedettä (yhdessä Henriikka Mustajoen ja Ülle Mustin kanssa), ''Tieteessä tapahtuu'', 2020, 1, s. 3–12], viitattu 28.1.2021</ref> ja tietokirjojen tarinallisuudesta<ref>[https://journal.fi/tt/article/view/95560/53999 Tiede vai tarinat: mikä tekee tietokirjasta bestsellerin? ''Tieteessä tapahtuu'', 2020, 3, s. 3–13], viitattu 28.1.2021</ref>.

Mustajoen tutkimustoiminta on kohdistunut venäjän kielen erilaisten piirteiden ohella suomalaisten ja venäläisten mentaalisiin eroihin, jotka näkyvät niin ajattelutavoissa kuin myös kommunikatiivisessa käyttäytymisessä. Hän on kehittänyt myös merkityskategorioihin perustuvaaperustuvan [[funktionaalinen lauseoppi|funktionaalisen lauseopin]] [[teoria]]a<ref>[http://www.helsinki.fi/~mustajok/pdf/Functional_Syntax_RLJ.pdf From Meaning to Form: An Alternative Model of Functional Syntax, Russian Language Journal, vol. 57, 2007], viitattu 19.11.2012</ref> ja tutkinut väärinymmärtämisen syidensyitä ja mallintamistaseurauksia<ref>[http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/4003/3759 Väärinymmärrysten anatomiaa, ''Tieteessä tapahtuu'', 2011, 2, s. 3–10], viitattu 19.11.2012</ref><ref>[httpA Speaker-Oriented Multidimensional Approach to Risks and Causes of Miscommunication, ''Language and Dialogue'', 2012: 2, 216–243, viitattu 19.11.2012</ref><ref>Why is miscommunication more common in everyday life than in lingua franca conversation? ''Current Issues in Intercultural Pragmatics'' (Pragmatics and Beyond New Series). Amsterdam/blogsPhiladephia: John Benjamins, 2017, s.helsinki 55–74, viitattu 28.fi1.2021</huipullejayhteiskuntaanref><ref>(yhdessä Ulla Tuomarlan ja Tatiana Sherstinovan kanssa) Types and functions of pseudo-dialogues. ''From pragmatics to dialogue'', Amsterdam /2011 Philadelphia: John Benjamins, 2018, s. 189–215, viitattu 28.1.2021</09ref><ref>[https:/19/communication-is-everythinghelda.helsinki.fi/handle/10138/272978 CommunicationVoiko isliika everythingkohteliaisuus olla syynä väärinymmärryksiin? ''Diplomaattinen viestintä'', ProCom, 2018, 52–65], viitattu 1928.111.20122021</ref><ref>A Speaker[https://www.ingentaconnect.com/content/jbp/ld/2020/00000010/00000003/art00004?crawler=true&mimetype=application/pdf&casa_token=ipl5vkTM3DYAAAAA:mTOpfjjUpwLQKvo6blp0Ks1yvtbF4hcPLu8GTqi-OrientedAIdIyHKg4zb1bN4cBLhqAmsW6qp9F6XOUXgBCf4O Multidimensional(yhdessä ApproachAlla toBaikulovan Riskskanssa) andThe Causesrisks of Miscommunicationmisunderstandings in family discourse: Home as a special space of interaction, ''Language and Dialogue'', 2012:2020, 23, 216–243340–368], viitattu 1928.111.20122021</ref>.

Suurelle yleisölle suunnattu kirja ''Kevyt kosketus venäjän kieleen'' ([[Gaudeamus]] 2012) perustuu Mustajoen omiin ja muiden tutkijoiden venäjän kieltä ja venäläistä mieltä koskeviin tutkimuksiin. Hän sai tästä teoksesta tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon vuonna 2013 <ref name="valtionpalkinto">[http://blogs.helsinki.fi/nykykielet/2013/09/24/arto-mustajoki-sai-tiedonjulkistamisen-valtionpalkinnon/ Arto Mustajoki sai tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon] 24.9.2013. Nykykielten laitos, Helsingin yliopisto.</ref>. Syksyllä 2020 ilmestynyt kirja ''Väärinymmärryksiä'' ([[Gaudeamus]]) on saanut runsaasti julkisuutta. [[Suomen tietokirjailijat|Suomen Tietokirjailijoiden]] [[Tietokirjailijapalkinto|Tietokirjailijapalkinnon]] Mustajoki sai [[Helsingin kirjamessut|Kirjamessujen]] yhteydessä 2020.