Ero sivun ”Kirkkoväärti” versioiden välillä

'''Kirkkoväärtiksi''' (ruots: ''{{k-sv|kyrkovärd''}}) nimitetään eri jumalanpalveluksen eri palvelutehtävissä toimivia vapaaehtoisia [[Maallikko|maallikoita]].<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://evl.fi/sanasto/-/glossary/word/Kirkkov%C3%A4%C3%A4rti|nimeke=Kirkkoväärti|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=5.9.3030}}</ref>

Kirkkoväärtin tehtävä syntyi pian sen jälkeen, kun [[Kristinusko|kristillinen kirkko]] 300-luvulla jKr. sai valtiollisen aseman [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnassa]]. [[Keskiaika|Keskiajalla]] kirkkoväärtien pääasiallisena tehtävänä oli vastata taloudesta. Pitäjän[[Pitäjä]]n, [[Seurakunta|seurakunnan]] omaisuutta tuli vaalia tarkasti. Kirkkoväärtit vastasivat myös pitäjän [[Kirkko (rakennus)|kirkosta]] -– itse raken­nuksen ja ylläpidon lisäksi myös kirkon inventaariosta.<ref name=":1">{{Kirjaviite|Tekijä=Carl-Henrik Martling|Nimeke=Tjänst i heligt rum

[[Ruotsin kirkko|Ruotsin kirkossa]] kirkkoväärtin tehtävä on kirkkojärjestyksessä määritelty ”maallikkovirka”, joka tulee olla joka seurakunnassa ja kirkkoväärteille on kirkkojärjestyksessä määritellyt tehtävät ja vastuualue. Joskus Suomessa nimitys ''”kirkkoväärti''””kirkkoväärti” on korvattu nimikkeellä ''”kirkonisäntä”'', vaikka nimitys ”kyrkvärd"”kyrkvärd” ei tule ruotsinkielenruotsin kielen sanasta ''värd - isäntä'' ’isäntä’. Keskiajalla [[Sveanmaa|Sveanmaan]]n lait tunsivat käsitteen ''kirkiuväriande,'' josta sana ''kyrkvärd'' on kehittynyt. ''Värd'' ei tässä yhteydessä tarkoita isäntää tai arvoa vaan sanan taustalla ovat ruotsinkielenruotsin verbit ''vårda, varna, värna, värja'' (suojella’suojella, hoitaa, varjellavarjella’). Kirkkoväärtillä tarkoitetaan siten kirkonvartijaa, -huoltajaa.<ref name=":1" />

[[Reformaatio|Reformaation]]n jälkeen kirkkoväärtin tehtävät säilyivät pääosin entisellään. 1800-luvulla (1817) Ruotsissa syntyivät [[Kirkkoneuvosto|kirkkoneuvostotkirkkoneuvosto]]t. Kirkkoväärtit olivat niiden itseoikeutettuja jäseniä. Vuonna 1883 kuninkaan päätöksellä tuli kirkkoneuvostojen hoitaa pitäjän kirkon varoja. Kirkkoväärteille jäi kir­kon irtaimistosta vastaaminen ja osallistuminen jumalanpalveluksissa erilaisten tehtävien hoita­minen. Vuoteen 1982 asti kirkkoväärtit tuli valita kirkkoneu­voston jäsenistä.<ref name=":1" /> Kirkkoväärtit olivat arvostettuja luottamustoimen haltijoita ja useissa kirkoissa heillä oli omat istumapaikat, kirkkoväärtin penkki kirkkon [[Kuori (arkkitehtuuri)|kuorissa.]]

Ruotsin kirkon kirkkojärjestys määrittelee kirkkoväärtin valinnasta ja tehtävistä: ''Seurakunnan kirkkoneuvosto valitsee toimikaudekseen kirkkoväärtit seurakunnan kastettujen ja äänioikeutett tujenäänioikeutettujen keskuudesta. Vähintään yksi kirkkoväärti on valittava kirkkoneuvoston jäsenten ja varajäsenten keskuudesta.'' (Ruotsin kirkon kirkkojärjestys, 4. luku 19§)<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.svenskakyrkan.se/filer/KO_1%20jan%202020(1).pdf|nimeke=Kyrkoordning för Svenska kyrkan|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=Ruotsin kirkko|viitattu=5.9.2020|kieli=Ruotsinkielinen}}</ref>