Ero sivun ”Vaalikone” versioiden välillä

Suomalaisessa vaalikoneessa ehdokkaat ovat ensin vastanneet vaalikoneen laatijan antamiin mielipidekysymyksiin. Joissain vaalikoneissa ehdokas voi myös antaa vastauksilleen perustelut omin sanoin. Sen jälkeen vaalikone julkaistaan internetissä hyvissä ajoin ennen vaaleja, ja käyttäjät vastaavat samoihin kysymyksiin kuin ehdokkaat. Kysymyksiä on tyypillisesti 20:stä 30:een. Vastausvaihtoehdot ovat usein [[Likert-asteikko|Likert-asteikon]] mukaisesti ”täysin eri mieltä” -vaihtoehdosta välivaihtoehtojen kautta ”täysin samaa mieltä” -vaihtoehtoon. Joskus vastauksen voi antaa liukuskaalalla. Kun vastaaja on lähettänyt lomakkeen, vaalikone osoittaa hänelle hänen omia mielipiteitään lähimpänä olevia ehdokkaita ja puolueita.<ref>Borg & Koljonen 2020, s. 28–29.</ref>

 

Yhteiskuntatieteilijä ja toimittaja [[Terho Pursiainen]] on arvostellut vaalikoneita kansanedustajaehdokkaan näkökulmasta siten, että "vaalikoneiden vaihtoehdot eivät kata kaikkia mahdollisuuksia tai ovat päällekkäisiä ja ristiriitaisia. Usein kysytään asiaa, joka on niin monimielinen ja monitahoinen, ettei mikään vastaus ole oikea, jos sitä ei saa kunnolla selittää. Kenelläkään ei ole käytännössä mahdollisuuksia kehittyä itse asiantuntijaksi niillä monilla aloilla, joista vaalikonekysymyksiä tehdään"<ref name="pursiainen"> {{Verkkoviite |Osoite=http://terhopursiainen.blogspot.com/2006/12/vaalikonedemokratian-kritiikki.html |Nimeke=Vaalikonedemokratian kritiikkiä |Ajankohta=joulukuun 8. 2006 |Tekijä=[[Terho Pursiainen]] }}</ref>