Ero sivun ”Eila Roine” versioiden välillä

| kuvateksti = Eila Roine miehensä [[Vili Auvinen|Vili Auvisen]] kanssa vuonna 1962 [[Tampereen Työväen Teatteri]]n tuottamassa [[Max Frisch]]in näytelmässä ''Andorran tasavalta'' (1962).

| sukulaiset = {{Lista|

* 2017 [[Kultainen Venla]] -elämäntyöpalkintoelämän­työpalkinto

| amg = 917488

'''Eila Roine''' (viralliselta nimeltään '''Eila Orvokki Roine-Auvinen''', o.s. '''Roine'''; s. [[26. marraskuuta]] [[1931]] [[Turku]]) on suomalainen [[näyttelijä]].<refREF name="KKO">{{Kirjaviite | Nimeke = Kuka kukin on. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015 | Julkaisija = Otava | Vuosi = 2014 | Tekijä = Paavilainen, Ulla (päätoim.) | Luku = | Sivu = 63 | Julkaisupaikka = Helsinki | ISBN = 978-951-1-28228-0}}</ref> Elämäntyönsä hän on tehnyt [[Tampereen Työväen Teatteri]]ssa, jossa hän oli kiinnitettynä vuodet 1951–1994 ja sen jälkeen vierailijana.

Roine sai [[Teatterineuvos|teatterineuvoksen]] arvonimen vuonna 1995.<ref name="KKO" /> Vuonna 2006 tasavallan presidentti myönsi hänelle [[Pro Finlandia]] -mitalin.<ref name=tt>{{Verkkoviite"TT" | Nimeke = Henkilökunta: Eila Roine | Julkaisija = Tampereen Teatteri | Arkisto = https://web.archive.org/web/20150924113100/http://www.tampereenteatteri.fi/fi/tampereen-teatteri/henkilokunta/roine-eila/ | Arkistoitu = 24.9.2015 | Viitattu = 6.9.2015}}</ref> Vuonna 2018 hänet promovoitiin Tampereen yliopiston Kunniatohtoriksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite name="UTA2018" https://www.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/tieteen-taiteen-ja-yhteiskuntaelaman-huippuja-tampereen-yliopiston | Nimeke = Tieteen, taiteen ja yhteiskuntaelämän huippuja Tampereen yliopiston kunniatohtoreiksi | Julkaisija = Tampereen yliopisto | Viitattu = 18.8.2018}}</ref>

Roine aloitti näyttelemisen [[Eino Salmelainen|Eino Salmelaisen]] iltanäyttelijäkoulussa vuonna 1949. Hänet kiinnitettiin Tampereen Työväen Teatteriin vuonna 1951. Roine näytteli teatterissa vuoteen 1994, eläkkeelle jäämiseen saakka. Hän on vieraillut teatterissa tämän jälkeenkin.<ref name="ttTT" />

Roine on näytellyt muun muassa televisiosarjoissa ''[[Heikki ja Kaija]]'' (Kaijan roolissa), ''[[Rintamäkeläiset]]'' ja ''[[Kotikatu]]''. Hän näytteli myös elokuvassa ''[[Juoksuhaudantie (elokuva)|Juoksuhaudantie]]'' (2004). Vuosina 1996–2013 Roine toimi lastenohjelma ''[[Pikku Kakkonen|Pikku Kakkosen]]'' juontajana, ”Eila-mummina”. Hän juonsi Pikku Kakkosen viimeistä kertaa 11.&nbsp;syyskuuta 2013.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.is.fi/viihde/art-2000000657078.html | Nimeke = Pikku Kakkosen suosikki jätti ohjelman: Saattaa tulla muutama suukko | Julkaisu = Ilta-Sanomat | Ajankohta = 11.9.2013 | Julkaisupaikka = Helsinki | Viitattu name="IS2013" 12.9.2013}}</ref>

Roine on saanut Tampereen kaupungin taidemitalin ja kultaisen ansiomerkin, Hämeen läänin taidetoimikunnan mitalin, Suomen teatterijärjestöjen keskusliiton kultaisen ansiomerkin<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.teatterijarjestojenkeskusliitto.fi/uploads/4/8/6/2/48626825/kultaiset_kunniamerkit.pdf | Nimeke = Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton myöntämät kultaiset kunniamerkit 2014–1947 | Tiedostomuoto = PDF | Ajankohta = 11.1.2015 | Julkaisija = Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto | Viitattu name="TJKL" 27.2.2016}}</ref> ja [[Hämäläis-Osakunta|Hämäläis-Osakunnan]] mitalin.<ref name="KKO" />

Vuonna 1995 Roinelle myönnettiin valtion [[taiteilijaeläke]]. Hän sai Kalle Kaiharin säätiön kulttuuripalkinnon 1997, Ida Aalberg -mitalin 1997, Jalmari Finnen säätiön tunnustuspalkinnon 2004, Vuoden lapsitekopalkinnon 2004, Larin Paraske -palkinnon 2006 ja Tampere-palkinnon 2009.<ref name="KKO"/> Hänet valittiin Vuoden isovanhemmaksi vuonna 2004.<ref>{{Verkkoviite | Osoite name="Kaleva2004" https://www.kaleva.fi/uutiset/kulttuuri/pikku-kakkosen-eila-mummi-on-vuoden-isovanhempi/402333/ | Nimeke = Pikku kakkosen Eila-mummi on Vuoden isovanhempi | Julkaisu = Kaleva | Ajankohta = 16.10.2004 | Julkaisupaikka = Oulu | Viitattu = 6.9.2015}}</ref> Joulukuussa 2013 Roinelle myönnettiin Pirkanmaan taidepalkinto.<ref>{{Verkkoviite | Osoite name="YLE2013" https://yle.fi/uutiset/3-6970662 | Nimeke = Näyttelijä Eila Roine sai Pirkanmaan taidepalkinnon | Tekijä = Niskanen, Eveliina | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 5.12.2013 | Viitattu = 5.12.2013}}</ref> Vuonna 2018 Roine palkittiin Elämäntyö-elämäntyöstään [[Kultainen Venla|Venlalla]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite name="YLE2018" https://yle.fi/uutiset/3-10020748 | Nimeke = Kultainen Venla -gaala palkitsi vuoden televisiohuiput – Myrskyn jälkeen teki hattutempun | Tekijä = Vilkman, Sanna | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 12.1.2018 | Viitattu = 12.1.2018}}</ref>

Roineen isä oli näyttelijä [[Eero Roine]].<ref name="ttTT" /> Hänen sisaruksensa [[Esko Roine]] ja [[Liisa Roine]] ovat myös näyttelijöitä. Sisaruksista toisena syntynyt, Olavi Roine, on ainoa, joka löysi ammattinsa muualta kuin teatterista.

Vuonna 1955 Roine avioitui teatteriohjaaja [[Vili Auvinen|Vili Auvisen]] kanssa.<ref name="ttTT" /> Liitto päättyi Auvisen kuolemaan vuonna 1996.<ref name="KKO" /> Heillä on kaksi poikaa: ohjaaja-näyttelijä [[Tommi Auvinen]] ja valo- ja äänisuunnittelija [[Janne Auvinen]]. Kolmas poika Tommi Petteri kuoli vauvana<ref>{{Verkkoviite | Osoite name="IS2020" https://www.is.fi/menaiset/ihmiset-ja-suhteet/art-2000007646774.html | Nimeke = Me Naiset {{!}} Eila Roine menetti esikoispoikansa yli 60 vuotta sitten, eikä siitä surusta mikään mene yli: ”En ikinä unohda sitä puhelinsoittoa” | Tekijä = Liikkanen, Maija | Julkaisu = Ilta-Sanomat |Ajankohta = 29.11.2020 | Julkaisija = | Viitattu = 6.12.2020}}</ref>.

{{Viitteet|sarakkeet}}|viitteet=