Ero sivun ”Jonas Litonius” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jani852 (keskustelu | muokkaukset)
korjattu kieltä
jälkeläisten korjaus oikein lähteestä
Rivi 3:
'''Jonas Litonius''' ([[28. maaliskuuta]] tai [[27. elokuuta]] [[1810]] [[Lieto]] – [[31. toukokuuta]] [[1864]] [[Helsinki]]<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Putkonen, Lauri|Nimeke=Domus Litonii 1847–1997|Vuosi=1997|Julkaisija=Marie-Louis Litonius, Pär Silén|Isbn=952-90-9325-X}}</ref><ref name="hie" />) oli suomalainen [[Helsinki|Helsingissä]] toiminut verhoilijamestari ja huonekalutehtailija.<ref name=hs/>
 
Litonius syntyi kirjuri Samuel Litoniukselle (1760–1820) ja suntiontytär Elisabeth Simonintyttärelle (1777–1827) Liedossa. Hänen isänsä oli opiskellut teologiaa [[Turun akatemia]]ssa. Litonius avioitui vuonna 1847 Lovisa Grahnin (1807–1867) kanssa. Heille syntyi seitsemänkaksi lasta: Frans Ludvig (1841–1894), ja Oscar Wilhelm Litonius (1848–1851), John Ludvig (1873–1901), Frans William (1875–1931), Esther Hedvig (1881–1965), John Ludvig Ossian (1886–1915) ja Walter August Ludvig (1888–1955).<ref name=":0" />
 
Litonius muutti 14-vuotiaana Liedosta Turkuun ja pääsi [[oltermanni]] Mårten Wickströmin oppiin. Hän sai kisällinkirjan vuonna 1931 ja siirtyi verhoilijanoppiin ensin Tukholmaan ja sitten Pietariin. Hän oli siten valmis [[Satulaseppä|satulasepänkisälli]] saapuessaan Helsinkiin syksyllä vuonna 1833. Litonius oli aluksi kahden vuoden ajan satulaseppämestari J. Ekmanin palveluksessa Helsingissä, ja sai vuonna 1835 [[Maistraatti|maistraatilta]] luvan verhoilijamestarin toimeen. Maistraatin konsultoimien satulaseppien ammattikunnan edustajien mielestä verhoilijat eivät olisi tarvinneet omaa ammattikuntaa, mutta maistraatti oli eri mieltä. Litoniuksesta tuli Helsingin ensimmäinen verhoilijamestari, ja hän vannoi [[porvarivala]]n vuonna 1836.<ref name=":0" /><ref name="hs" />