Ero sivun ”Kioto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
laaj. |
laaj. |
||
Rivi 272:
== Kaupunkikuva ja nähtävyydet ==
=== Kulttuuri- ja rakennusperintö ===
[[Tiedosto:京都夜景 2015 (31985638715).jpg|pienoiskuva|Kioton keskustan kaupunkikuvaa ja [[Kyōto Tower]], yksi kaupungin harvoista korkeista rakennuksista]]
[[Tiedosto:Pedestrian road with pavements and paper umbrellas, Higashiyama-ku, Kyoto, Japan, early morning.jpg|pienoiskuva|[[Ninenzaka]]n katu Kiyomizu-deran lähellä]]
Kioto on kuuluisa arvokkaasta rakennusperinnöstään, johon kuuluu etenkin suuri määrä [[buddhalaisuus|buddhalaisia]] temppeleitä ja [[šintolaisuus|šintolaisia]] pyhäkköjä. Vuonna 2014 kaupungissa laskettiin olevan 1 527 temppeliä ja 243 pyhäkköä. Niiden lisäksi kaupungissa on kymmeniä valtion luonnonmuistomerkeiksi tai muinaisjäännöksiksi valittuja kohteita. Kioton rakennuksista ja kaupungissa säilytettävistä taide-esineistä yli 1 800 on valittu [[Japanin merkittävät kulttuurikohteet|merkittäviksi kulttuurikohteiksi]], ja niistä yli 200 on [[Japanin kansallisaarteet|kansallisaarteita]]. Japanin kansallisaarteista noin 19 prosenttia sijaitsee Kiotossa. Näiden valtiollisten suojelumerkintöjen lisäksi Kioton prefektuuri ja kaupunki ovat suojelleet satoja kohteita kaupungin alueella.<ref name="nipponica"/><ref name="bunkazai"/>
Rikkaasta perinnöstään huolimatta Kioto on moderni kaupunki, jonka rakennuksista valtaosa on toisen maailmansodan jälkeen valmistuneita betoni- ja teräsrakennuksia. Kaupunki pitkälti säilytti perinteisen luonteensa 1950-luvulle saakka, mutta sodan jälkeinen rakennusbuumi 1960-luvulta lähtien muutti sen kaupunkikuvaa radikaalisti. Uudet rakennukset ovat myös monin paikoin korkeampia, kuin kaupungin perinteinen matala puuarkkitehtuuri. Yksittäisten, erityisen arvokkaiden rakennuskokonaisuuksien lisäksi myös joitakin hyvin säilyneitä kaupunginosia on suojeltu. Niitä ovat esimerkiksi [[Ninenzaka]]n ja [[Sannenzaka]]n ympäristö [[Kiyomizu-dera]]n temppelin lähellä ja [[Gion]]in–Shinbashin kaupunginosa.<ref name="hozon"/><ref name="dougill"/><ref name="martin"/>
Rakennusten korkeutta kaupungissa on rajoitettu alueittain niin, että suurin sallittu korkeus tietyillä keskusta-alueilla on 31 metriä. Tarkoituksena on säilyttää kaupungin matala, historiallinen ilme. Vuonna 2007 päivitetyissä määräyksissä rakennusten maksimikorkeutta laskettiin 45 metristä 31 metriin. Kaupungin muut alueet on jaettu maksimikorkeuden mukaan viiteen luokkaan, joilla sallitaan 10, 12, 15, 20 tai 25 metriä korkeiden rakennusten rakentaminen.<ref name="keikan"/>
Rivi 302 ⟶ 305:
=== Kaupungin rakenne ===
Kioton kaupunkialue voidaan jakaa suurpiirteisesti historialliseen keskusta-alueeseen (洛中, ''Rakuchū''), joka sijaitsee vanhalla Heian-kyōn ruutukaava-alueella, ja keskustan ulkopuolisiin alueisiin (洛外, ''Rakugai''). Jälkimmäiset voidaan luokitella vielä ilmansuunnan mukaan: keskustan pohjoispuolella on ''Rakuhoku'' (洛北), itäpuolella ''Rakutō'' (洛東), eteläpuolella ''Rakunan'' (洛南) ja länsipuolella ''Rakusai'' (洛西).<ref name="nipponica"/><ref name="KLK" />
==== Rakuchū ==== Rakuchū on kaupungin tiheimmin asutettua aluetta ja tärkein liikekeskusta. Etelässä se ulottuu [[Kioton rautatieasema]]n seudulle saakka. Kaupungin ydinkeskustaa on [[Kawaramachi-dōri|Kawaramachi-]] ja [[Shijō-dōri|Shijō-katujen]] risteysalue [[Kamojoki|Kamojoen]] oikealla rannalla. Sen ympäristössä sijaitsevat esimerkiksi [[Pontochō]]n historiallinen [[geisha]]-kaupunginosa, [[Teramachi-dōri|Teramachin]] alue katettuine ostoskatuineen ja [[Nishikin tori]]katu.<ref name="nipponica"/><ref name="oldkyoto Ydinkeskustan pohjoispuolella on [[Kioton keisarillinen palatsi]] (''Kyōto gosho''), jota ympäröi [[Kyōto gyoen]]in puutarha. Palatsi ei sijaitse alkuperäisen Heian-kyōn palatsin paikalla, vaan sitä siirrettiin 1300-luvulla jonkin matkaa itään. Alueen itäreunalla on vallasta luopuneelle keisarille tarkoitettu [[Sentōn keisarillinen palatsi]] (''Sentō gosho''). Keisarillisen palatsin ympäristö oli historiallisesti aatelisten, uskonnollisten johtajien ja keisarihuonetta palvelevien käsityöläisten asuinaluetta.<ref name="nipponica"/><ref name="oldkyoto" />
Keisarillisen palatsin lähistöllä Rakuchūn alueen pohjoisosassa sijaitsevat [[Tokugawa Ieyasu]]n 1600-luvun alussa rakennuttama [[Nijōn linna]], [[Mibu-dera]]n buddhalainen temppeli, [[Shinsen-en]]in temppelin puutarha ja [[Shōkoku-ji]]n zentemppeli. Luoteisreunan nähtävyyksiä ovat [[Daitoku-ji]], [[Kitano Tenman-gū]]n šintolainen pyhäkkö ja kultaisesta paviljongistaan tunnettu [[Kinkaku-ji]] eli Rokuon-ji. Ydinkeskustan eteläpuolella lähellä Kioton rautatieasemaa sijaitsevat vuorostaan [[Higashi-Hongan-ji]]n ja [[Nishi-Hongan-ji]]n temppelit, ja rautatieaseman eteläpuolella vielä viisikerroksisesta pagodistaan kuuluisa [[Tō-ji]]n temppeli eli Kyōō-gokoku-ji.<ref name="nipponica"/>
==== Rakuhoku ====
Keskustan pohjoispuolinen Rakuhokun alue ulottuu [[Hieivuori|Hieivuorten]] rinteille. Siellä sijaitsee esimerkiksi keisarillinen huvila [[Shūgakuin-rikyū]] puutarhoineen. Läheisellä Kamon alueella on kaksi tärkeää šintolaista pyhäkköä, [[Shimogamo-jinja]] ja [[Kamigamo-jinja]]. Niistä jälkimmäinen tunnetaan Kioton tärkeimpiin kuuluvasta [[Aoi-matsuri]]-festivaalista. Modernia arkkitehtuuria edustaa [[Takaragaiken puisto]]n yhteyteen rakennettu [[Kioton kansainvälinen kokouskeskus]].<ref name="nipponica"/>
Kauempana keskustasta kaupungin pohjoispuolen vuorilla sijaitsevat [[Kurama]]n ja [[Kibune]]n kylät, joita palvelee [[Eizan-rautatie]]. Alueen nähtävyyksiä ovat [[Kurama-dera]]n buddhalainen temppeli ja [[Kifune-jinja]]n šintolainen pyhäkkö. [[Takanojoki|Takanojoen]] yläjuoksulla [[Ōhara (Kioto)|Ōharassa]] ovat vuorostaan [[Jakkō-in]]in ja [[Sanzen-in]]in temppelit. Sanzen-in tunnetaan etenkin ruskastaan.<ref name="nipponica"/><ref name="kurama"/>
== Sisarkaupungit ==
Rivi 357 ⟶ 368:
<ref name="KLK">{{Verkkoviite|Osoite=https://kyotolove.kyoto/I0000181|Tekijä=稲野 一美|Nimeke=結構あいまい…京都の「洛中洛外」とは？|Julkaisija=伝えたい京都、知りたい京都。Kyoto love Kyoto|Luettu=15.01.2021}}</ref>
<ref name="kurama">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.insidekyoto.com/kurama-and-kibune|Tekijä=Rowthorn, Chris|Nimeke=Kurama And Kibune|Julkaisija=InsideKyoto.com|Luettu=17.01.2021}}</ref>
<ref name="sister">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.city.kyoto.lg.jp/sogo/page/0000083407.html|Nimeke=Sister Cities|Julkaisija=Kioton kaupunki|Luettu=25.11.2017}}</ref>
| |||