Ero sivun ”Tritonus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Väärinymmärrys tritonuksen luonteesta keskiaikaisessa musiikissa
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rush linkitetty
Rivi 4:
Dissonoivan luonteensa vuoksi tritonusta nimitettiin keskiajalla paholaisena musiikissa ("diabolus in musica"), koska se oli vaikea laulaa puhtaasti. Vaikka tritonusta yleisesti pidetään [[dissonanssi]]na, on käsitys konsonansseista ja dissonansseista muuttunut. Jo 1700-luvulla länsimaisessa musiikissa käytettiin varsinkin [[kadenssi|kadensseissa]] säännöllisesti [[dominanttiseptimisointu]]a, johon sisältyy myös tritonus; tosin dissonoivan luonteensa vuoksi sen yleensä edellytettiin purkautuvan perus[[kolmisointu]]un eli [[toonika]]sointuun. Uudemmassa [[taidemusiikki|taidemusiikissa]] tritonus voidaan mieltää jopa [[konsonanssi]]ksi.
 
Monissa [[metallimusiikki|metallimusiikin]] alalajeissa tritonus on merkittävässä asemassa nimenomaan dissonanssinsa ja "paholaismaisuutensa" ansiosta. Yhtyeet kuten [[Sepultura]], [[Mayhem (yhtye)|Mayhem]], [[Black Sabbath]], [[King Crimson]], [[Rush (yhtye)|Rush]], [[Slayer]], [[Metallica]], [[Diamond Head]] ja [[Nirvana (yhtye)|Nirvana]] ovat hyödyntäneet tritonusta [[riffi|riffeissään]].
 
Huomiota herättävän ja "räikeän" luonteensa vuoksi tritonusta käytetään yleisesti myös hälytys- ja varoitussignaaleissa. Esimerkiksi [[paloauto]]jen ja muiden hälytysajoneuvojen äänimerkissä vuorottelee usein kaksi tritonuksen päässä toisistaan olevaa säveltä.