Wikipedia

Ero sivun ”Kulttuurinen omiminen” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Rivi 11:
Toisesta näkökulmasta kulttuurillinen lainaaminen voidaan nähdä väistämättömänä asiana ja yleisenä keinona edistää moninaisuutta ja ilmaisunvapautta.<ref name="WaPo.Young">{{Verkkoviite| osoite = https://www.washingtonpost.com/posteverything/wp/2015/08/21/to-the-new-culture-cops-everything-is-appropriation/?noredirect=on&utm_term=.2802eff7f621 |nimeke =To the new culture cops, everything is appropriation|tekijä=Young, Cathy|julkaisu=Post Everything|ajankohta=21.8.2015|julkaisija=The Washington Post|viitattu=12.5.2016|kieli={{en}}}}</ref> Tällöin voidaan erotella originaalisen kulttuurin plagioiminen toisen viiteryhmän nimiin, eksoottisten stereotyyppien luominen tai muu tahallinen vääristäminen hyväntahtoisemmasta lainaamisesta tai arvostamisesta. Näkökulman kannattajat siis kokevat kulttuurisen lainaamisen myönteisenä asiana<ref name="McWhorter">{{Verkkoviite| osoite = https://www.thedailybeast.com/you-cant-steal-a-culture-in-defense-of-cultural-appropriation |nimeke =You Can’t ‘Steal’ a Culture: In Defense of Cultural Appropriation|tekijä=McWhorter, John|julkaisu=Sharing Is Caring|ajankohta=15.7.2014|julkaisija=The Daily Beast|viitattu=12.5.2016|kieli={{en}}}}</ref><ref name="BoGlo.Jacoby">{{Verkkoviite| osoite = https://www.bostonglobe.com/opinion/2015/12/01/three-cheers-for-cultural-appropriation/17YOcYMBDdswULvcUPSF0J/story.html |nimeke =Three cheers for cultural appropriation|tekijä=Jacoby, Jeff|julkaisu=Opinion|ajankohta=1.12.2015|julkaisija=The Boston Globe|viitattu=12.5.2016|kieli={{en}}}}</ref> ja käsitettä "omiminen" ("appropriaatio") arvostellaan harhaanjohtavaksi, varkauteen viittaavaksi, vaikka kulttuuria ei yleensä pidetä loppuvana resurssina.<ref name="McWhorter" />
 
Yleisesti myös tunnustetaan, että samat ideat voivat syntyä toisistaan riippumatta eri puolilla maailmaa:. Esimerkiksi keltit, viikingit, spartalaiset ja muutkin tekivät hiuksiinsa rastoja Euroopassa ja masait ja monet muut heimot vastaavasti Afrikassa. Tatuoituja muumioita on löydetty ympäri maailman ja samoin runonlaulantaa on harrastettu eri puolilla maailmaa. Kulttuurien kohdatessa on voinut syntyä myös uutta valtavirtakulttuuria, esimerkiksi Yhdysvaltain tummaihoisen väestön muotoilema blues- ja jazzmusiikki pohjautuu valkoihoisten soittimiin perustuvaan kansanmusiikkiin.{{lähde}}
 
Venäläissyntyinen kirjailija Cathy Young (Jekaterina Jung) hämmästelee, ovatko kulttuurista riistoa myös [[Picasso]]n ja [[Matisse]]n työt, joita afrikkalainen taide inspiroi, tai [[Puccini]]n itämaiset oopperat ''[[Madame Butterfly]]'' ja ''[[Turandot]]''. Hän kertoo pitäneensä [[Catherynne Valente]]n satukirjan venäläissatuvaikutteista ja hämmästelevänsä niiden syyttämistä kulttuuriseksi omimiseksi. Hänestä näyttää, että niin sanotut kulttuuripoliisit hyökkäävät pienimmänkin asian kimppuun.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.independent.co.uk/arts-entertainment/cultural-appropriation-are-picasso-katy-perry-and-turandot-really-problematic-10469932.html |nimeke = Cultural appropriation: Are Picasso, Katy Perry and Turandot really problematic? |tekijä =Young, Cathy |julkaisu = Culture - Arts & Entetainment |ajankohta = 24.8.2015 |julkaisija = The Independent |viitattu = 12.5.2016 |kieli = {{en}} }}</ref><ref name=WaPo.Young/>
 
Kanadalainen psykologi [[Jordan_Peterson|Jordan Peterson]] luonnehtii kulttuurista omimista hölynpölyksi. Varkautta lukuun ottamatta, "Kulttuurisenkulttuurisen omimisen ja toisilta oppimisen välillä ei ole eroa."<ref>{{cite web |url=https://www.youtube.com/watch?v=NNUcR-eMxaE |title=Jordan Peterson – The idea of cultural appropriation is nonsense |last=Bite-sized Philosophy |date=18 March 2017 |via=YouTube}}</ref>
 
== Käsitteen sosiologista arviointia ==
Rivi 23:
 
==Suomalaista keskustelua==
Suomalais-jemeninjuutalainen [[Koko Hubara]] syytti [[Laura Lindstedt]]in ''[[Oneiron]]''-kirjaa kulttuurisesta omimisesta: "yksi kulttuurinen ryhmä, yleensä länsimainen ja valkoinen, ottaa haltuun jonkun toisen ryhmän tapoja, käsityksiä ja tuotteita – ja pönkittää niillä omaa valta-asemaansa ja myös taloudellista etumatkaansa ilman, että joutuu koskaan kärsimään asiaan liitetystä sorrosta." <ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.lily.fi/blogit/ruskeat-tytot/otheiron |nimeke = Othe(i)ron |tekijä = Hubara, Koko |julkaisu = Ruskeat Tytöt |ajankohta = 8.2.2016 |julkaisija = Lily |viitattu = 12.5.2016 }}</ref> Hubaran mielestä Lindstedt ei anna hänen kaltaistensa naisten itse määritellä, millaisia he ovat.<ref name=hs-kh>{{Verkkoviite | osoite = https://www.hs.fi/lehdistonvapaus/art-2000002885717.html |selite = digilehden tilaajille |nimeke = Kuka saa kirjoittaa vähemmistöistä ja mitä? Netissä puhkesi riita Finlandia-voittajan naiskuvasta |tekijä = Dahlbom, Taika |julkaisu = Lehdistönvapaus |ajankohta = 12.2.2016 |julkaisija = Helsingin Sanomat |viitattu = 12.5.2016 }}</ref> Hubara myös syytti valkoista kulttuurieliittiä siitä, että se puolustaa Linstedtin kannanottoja rasismia vastaan muttei [[Rodullistaminen|rodullistettua]] naista, joka arvostelee tämän kirjaa, vaan arvostee tätä.<ref name=farssi>{{Verkkoviite | osoite = https://sarastuslehti.com/2016/02/15/farssi-nimelta-kulttuurikeskustelu/ |nimeke = Farssi nimeltä kulttuurikeskustelu | Tekijä = Hännikäinen, Timo |ajankohta = 15.2.2016 |julkaisija = Sarastus |viitattu = 12.5.2016 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.lily.fi/blogit/ruskeat-tytot/otheiron-ii |nimeke = Othe(i)ron II |tekijä = Hubara, Koko |julkaisu = Ruskeat Tytöt |ajankohta = 10.2.2016 |julkaisija = Lily |viitattu = 12.5.2016 |kieli = {{en}} }}</ref>
 
Taiteilijat [[Outi Pieski]] ja [[Marja Helander]] näkivät ongelmia [[Jenni Hiltunen| Jenni Hiltusen]] videoteoksessa Grind, jonka [[Kiasma]] hankki kokoelmiinsa vuonna 2012. Teoksessa naisesiintyjät [[twerkkaus|twerkkaavat]] saamenpuvuissa, jotka ovat saamelaistaiteilijoiden mukaan teoksessa vain eksotiikkaa luomassa, ja näin hyväksikäyttävät kulttuurisesti alkuperäiskansoja.<ref name="hs_grind" />
 
Syyskuussa 2017 Nyt-liitteessä arvosteltiin sitä, että [[Miss Helsinki]] -kauneuskilpailuissa kilpailijat olivat poseeranneet intiaanipäähineet päässä.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.hs.fi/nyt/art-2000005383918.html |selite = digilehden tilaajille |nimeke = Miss Helsinki -kisoissa vedettiin alkuperäiskansojen asut päälle, järjestäjien mukaan kyse on ”fantasiapäähineistä” – saamelaisnuoret: ”Täysin absurdi väite” |tekijä = Sarhimaa, Jutta |julkaisu = Nyt |ajankohta = 26.9.2017 |julkaisija = Helsingin Sanomat |viitattu = 28.9.2017 }}</ref> Lisäksi lehdessä arvosteltiin [[Posti Group|Postin]] uutta mainoskampanjaa, jossa valkoinen nainen käy kuuntelemassa maanosien viisaiden neuvoja. Mainosta arvosteltiin [[Kolonialismi|kolonialismista]], eksotisoinnista ja kulttuurisesta omimisesta.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.hs.fi/nyt/art-2000005386705.html |selite = digilehden tilaajille|nimeke = Postin mainoskampanjassa valkoinen suomalaisnainen käy ”poimimassa” ei-valkoisilta kansoilta viisaudet ja tekee niistä sloganeita |tekijä = Määttänen, Juuso & Sarhimaa, Jutta |julkaisu = Nyt |ajankohta = 28.9.2017 |julkaisija = Helsingin Sanomat |viitattu = 28.9.2017 }}</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kulttuurinen_omiminen”