Ero sivun ”Kaarle XII” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 46:
Viimeisinä elinvuosinaan Kaarle XII keskittyi toisaalta sotatoimien rahoittamiseen, toisaalta pyrkimyksiin saada sota vihdoin päätökseen. Valtakunnassa tehtiin monia hallinnollisia uudistuksia, jotka ovat holsteinilaisen virkamiehen Georg Heinrich von Goertzin allekirjoittamia. Kuninkaan osuus niissä on epäselvä, mutta ainakin hän on hyväksynyt uudistukset. Hän oli myös paneutunut Ruotsin toivottoman vanhanaikaisen verotusjärjestelmän ongelmiin jo Turkin vuosinaan.<ref name="SBL"/>
===
{{Pääartikkeli|[[Kaarle XII:n Norjan sotaretki]]}}
[[Tiedosto:CharlesXIIAutopsy1916.jpg|pienoiskuva|220px|Kaarle XII:n [[muumio]] vuoden 1917 haudanavauksessa. Reikä ohimossa on kuninkaan surmanneen luodin jättämä.]]
Palattuaan Ruotsiin Kaarle XII muutto sotatoimien painopistettä. Hän suunnitteli hyökkäävänsä Tanskaan vuoden 1716 alussa, mutta jäät eivät ollet tarpeeksi vahvat kantamaan armeijaa. Niinpä hän kiinnitti huomionsa Norjaan, jonne oli maayhteys. Helmikuun 1716 hyökkäys 7000 miehellä epäonnistui. Loppusyksystä 1718 Kaarle iski Norjaan toisen kerran. Kuningas johti noin 37 000 miestä, joista 13 000 oli ratsuväkeä Bohuslänin kautta piirittämään Fredrikshaldin linnoitusta (nykyisessä [[Halden]]issa). Samaan aikaan Jämtlannista Trondheimiin hyökkäsi noin 8 000 miestä kenraaliluutnantti C G Armfeltin johdolla.<ref name="SBL"/>
Kaarle XII:n palatessa Ruotsiin oli Venäjä miehittänyt sen itäiset alueet ([[isoviha]]). Kaarle päätti valloittaa [[Norja]]n Tanskalta. Ohimoon osunut luoti kaatoi hänet [[Kaarle XII:n Norjan sotaretki|Norjan sotaretkellä]] vuonna 1718 Fredrikshaldin (nyk. [[Halden]]) piirityksessä. Jälkeenpäin on kiistelty siitä, tuliko luoti norjalaisten vai omien puolelta. Kuninkaan hauta avattiin tutkimuksia varten vuonna 1917.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://web.archive.org/web/20090202125927/http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Ruotsi+ratkoo+taas+Kaarle+XIIn+kuoleman+arvoitusta/1135233236313 | Nimeke = Ruotsi ratkoo taas Kaarle XII:n kuoleman arvoitusta | Julkaisija = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 11.1.2008}}</ref> Varsinaisia todisteita sen puolesta, että kuninkaan olisi tappanut maanmies ei ole, mutta epäilyjä on herättänyt esimerkiksi se, miten nopeasti [[Fredrik I (Ruotsi)|Fredrik I]] ja tämän liittolaiset osasivat reagoida Kaarlen kuolemasta saatuun tietoon.▼
Piiritys oli päättymäisillään hyökkäykseen, kun ohimoon osunut luoti kaatoi juoksuhautoja tarkastamassa olleen kuninkaan marrasskuun 30. päivän iltana 1718 piirityksessä.<ref name="SBL"/>
▲
Mahdollisina ampujina on mainittu kruununprinssi Fredrikin pääadjutantti [[André Sicre]], kenraalimajuri Carl Cronstedt ja henkivartiokaartin korpraali Magnus Stierneroos. 200 vuotta myöhemmin kirjattiin kansantarina, jonka mukaan Kaarle XII:tä oli pidetty lähes kuolemattomana, mutta hänet oli surmannut hänen omasta univormunnapistaan tehty hopealuoti, jonka eräs sotamies löysi surman jälkeen juoksuhaudasta.<ref name="SBL"/>
== Lähteet ==
Rivi 63 ⟶ 66:
== Aiheesta muualla ==
{{Commons-rivi|Charles XII of Sweden}}
* [https://www.smithsonianmag.com/history/the-blazing-career-and-mysterious-death-of-the-swedish-meteor-39695356/ The Blazing Career and Mysterious Death of “The Swedish Meteor”] Smithsonian Magazine
{{edeltäjä-seuraaja
| |||