Ero sivun ”Käkisalmen lääni” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Flarona (keskustelu | muokkaukset)
p →‎Kreivikunnat ja vapaaherrakunnat: linkki Parikkalan Joukioon
viite selvemmäksi
Rivi 95:
Läänin siirtyminen Ruotsille virallistui [[Stolbovan rauha]]ssa 1617, jolloin Ruotsi sai valtansa alle myös [[Inkeri]]nmaan. Länsiosa Karjalasta kuului [[Viipurin linnalääni]]in, mutta valloitettua Käkisalmen lääniä ei liitetty sen yhteyteen. Käkisalmen lääni muodosti [[Kustaa II Aadolf]]in aikana yhdessä Inkerinmaan ja [[Liivinmaa]]n kanssa kenraalikuvernöörikunnan, jonka keskus oli [[Narva]]ssa ja kenraalikuvernöörinä oli [[Johan Skytte]].
 
Käkisalmen lääniä ja Inkerinmaata pidettiin voittomaana, joka annettiin Jaakko De la Gardielle vuokralääniksi vuoteen 1629 asti. Lääninherra, voudit ja virkamiehet saivat pitää lääninsä verotulot maksettuaan kuninkaalle tietyn verosumman. Läänillä ei ollut lähettää edustajia [[Ruotsin valtiopäivät|Ruotsin valtiopäiville]] voittomaa-statuksen vuoksi<ref name=Iso>K. K. Meinander: Käkisalmen lääni. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä = K.K.Meinander(?) | Nimeke = Iso tietosanakirja, osa 7| Vuosi = 1934| Sivu = 546| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava| Tunniste = | Viitattu = 15.10.2016 }}</ref>. Monet ortodoksiset asukkaat pakenivat läänistä Venäjälle, lähinnä [[Tver]]in alueelle peläten [[luterilaisuus|luterilaisuuden]] levittämistä heidän keskuuteensa<ref name=Iso />.
 
===Hallinto ja talonpoikien asema===