Ero sivun ”Kivinäätä” versioiden välillä

| domeeni = [[Aitotumaiset]] ''Eucarya''

| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia''

| pääjakso = [[Selkäjänteiset]] ''Chordata''

| alajakso = [[Selkärankaiset]] ''Vertebrata''

| luokka = [[Nisäkkäät]] ''Mammalia''

| lahko = [[Petoeläimet]] ''Carnivora''

| heimo = [[Näätäeläimet]] ''Mustelidae''

Kivinäätä on tavallista [[näätä]]ä (''Martes martes'') pienempi ja tukevampi, sen jalat ovat lyhyemmät, pää suipompi, korvat pienemmät ja turkki vaaleampi kuin näädännäädällä. Valkoinen rintalaikku voi ulottua jopa etujalkoihin asti, ja se on usein kaksiosainen<ref name="Maailmaneläimet" />. Kivinäädän polkuanturat ovat paljaat. Täysikasvuinen kivinäätä on häntä mukaan lukien noin 70 senttimetriä pitkä, josta hännän osuus on noin kolmannes. Kivinäätä painaa noin 1–2,5 kiloa.

Kivinäädän varsin laaja levinneisyysalue ulottuu koko Keski- ja Etelä-Euroopasta aina [[Mongolia]]an. Pohjoisessa sen levinneisyysaluetta ovat [[Tanska]] ja Etelä-[[Viro]]. Kivinäätä elää vuoristoissa jopa 2 000 metrin korkeudessa. Se on lähes kaikkialla levinneisyysalueellaan näätää runsaampi, eikä se näädästä poiketen karta vaan suosii asutusta. Kivinäätä suosii louhikoita ja kallionrotkojakallioisia maastoja. Se elää lähinnä metsissä ja viljelyseuduilla.

Kivinäätä tekee pesän metsissä yleensä puunkoloon ja asutuilla alueilla myös latoihin, joissa se kaivautuu mieluusti olkiin ja heiniin. Se voi tehdä pesän myös taloihin, kivimuuriin ja raunioihin. Pesän se vuoraa höyhenillä ja karvoilla. Elintavoiltaan kivinäätä muistuttaa näätää paljon näätää, lukuun ottamatta elinpaikkaaelinympäristöä. Kivinäätä on vilkas, hyvä kiipeämään, hyvä uimari, ja voi tehdä jopa kolmen metrin loikkia. Kivinäätä pääseekykenee kulkemaan pienistäkin raoista. Kivinäädät liikkuvat lähinnä öisin ja kesällä myös päivälläpäivisin, jolloin ne voivat tehdä pitkiäkin saalistusmatkoja. Muulloin ne pääosin nukkuvat pesässään.

Kivinäädän parittelukausi on kesä-elokuussa ja kivinäätänaarasnaaras synnyttää huhti-toukokuussa 3–5 pentua, joita se pitää piilossa pesässä. Kun poikaset ovat tarpeeksi kasvaneet, ne tulevatlähtevät saalistusretkille mukaan.

Kivinäätä kesyyntyy helposti jos sitä hoitaa pienestä asti. Tällaiset pennut palaavat aina takaisin hoitopaikkaansa, mutta saalistusvietti säilyy. Vilkas kivinäätä on varsin hyvä, kotieläin mutta etenkin urosten myskin haju on voimakas. Kivinäädistä on hyötyä maatiloilla kun ne syövät rottia ja muita jyrsijöitä, mutta niitä monin paikoin myös vihataan niiden kanalavierailujen takia. Niitä pyydetään etenkin loukuilla. Kivinäädän nahka on melko arvoton, mutta niitä käytetään joskus solmioiden valmistukseen. Saksassa ja Itävallassa kivinäätä näyttää ihastuneen eräiden automerkkien sähkökaapeleihin ja letkuihin ja järsii niitä juuri ennen pariutumisaikaa{{Lähde||24. heinäkuuta 2018|vuosi=2018}}. Tästä seuraa miljoonavahinkoja eikä syytä tiedetä.