Ero sivun ”Viron Inkeri” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[[File:Inkeri-3.png|thumb|295px|Viron Inkerinmaa vuoden 1930 kartalla, jossa kuvattu Inkerinmaan seurakunnat
[[File:Narvamaa1930.jpg|thumb|Narvan kunta (Viron osa historiallista Inkeriä)]]
'''Viron Inkerinmaa''' oli [[Viro]]on vuosina 1920–1944 kuulunut alue, joka sijaitsi [[Inkeri]]nmaalla [[Narvanjoki|Narvanjoen]] itäpuolella. Alue rajoittui lännessä Narvajokeen sekä idässä [[Rosonajoki|Rosonajokeen]] ja [[Laukaanjoki|Laukaanjoen]] itäpuoliseen haaraan. Siellä olivat [[Väikylä]], [[Kallivieri]], [[Kullankylä]] sekä [[Narvus]]in eli [[Kosemkina]]n seurakunnan alueen lounaisosa, jossa oli [[Tarton rauha]]n solmimishetkellä noin kymmenen kylää ja 1 800 asukasta.▼
[[File:Viron Inkeri1.jpg|thumb|Viron Inkerin pohjoisosa, jota Suomessa yleensä käsitettään Pohjois-Inkerinä]]
▲'''Viron Inkerinmaa''' oli [[Viro]]on vuosina 1920–1944 kuulunut alue, joka sijaitsi [[Inkeri]]nmaalla [[Narvanjoki|Narvanjoen]] itäpuolella. Alue rajoittui lännessä Narvajokeen sekä idässä [[Rosonajoki|Rosonajokeen]] ja [[Laukaanjoki|Laukaanjoen]] itäpuoliseen haaraan.
Suomessa on yleistä käsitys, että Pohjois-Inkeri on historiallisen alueen pohjoisosa, missä on paljon inkeriläis- ja inkeroiskyliä niin, et alueen väestöstä n. 7/8-osaa oli suomensukuisia asukkaita. Sen sijaan alueen eteläosa, mikä oli osaa historiallista Inkeriä, mutta missä ei ollut enää inkeriläiskyliä, jätetään joskus käsityksestä pois.
Pohjoisosassa olivat [[Väikylä]], [[Kallivieri]], [[Kullankylä]] sekä [[Narvus]]in eli [[Kosemkina]]n seurakunnan alueen lounaisosa, jossa oli [[Tarton rauha]]n solmimishetkellä noin kymmenen kylää ja 1 800 asukasta.
Alue on osa [[Länsi-Inkeri]]ä, ja sen saaminen Narvajoen itäpuolisista alueista oli tulos [[Neuvosto-Venäjä]]n ja Viron rauhanneuvotteluista, joissa Neuvosto-Venäjä halusi aluksi Narvajoen länsipuolelta alueita, kun taas Viro halusi esittää vielä pidemmälle meneviä vaatimuksia [[Inkerinmaa]]n suhteen saadakseen sotilaallista etumaastoa Neuvosto-Venäjältä. Narvan alueeseen oli liittynyt kiihkeitä taisteluja [[Viron vapaussota|Viron vapaussodan]] aikana. Rauhanneuvottelujen tuloksena noin 5–10 kilometrin levyinen kaistale jäi Viron haltuun lähinnä siksi, että virolaiset joukot olivat valloittaneet sen verran [[Narva]]n itäpuolelta maastoa. Neuvosto-Venäjän viimeinen hyökkäys oli epäonnistunut vuoden [[1919]] lopulla, ja aselepo oli sovittu [[31. joulukuuta]] [[1919]].
| |||