Ero sivun ”Suomalaisen ratsuväen marssi 30-vuotisessa sodassa” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ei sitä vanhentunutta linkkiä noin kirjoiteta.
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
kh, täydenn ruostinkielistä alkutekstiä lähteen muk
Rivi 1:
[[Tiedosto:Finland military band drums.jpg|pienoiskuva|200px|30-vuotisen sodan marssi kuuluu Pääesikunnan kunniamarssina Kaartin soittokunnan vakio-ohjelmistoon.]]
'''Suomalaisen ratsuväen marssi 30-vuotisessa sodassa''' (joskus myös lyhyesti '''30-vuotisen sodan marssi''', '''Suomalaisen ratsuväen marssi''' tai '''Hakkapeliittojen marssi''') on 1800-luvun lopussa sävelletty [[Marssi (musiikki)|marssi]], joka kertoo [[Hakkapeliitat|suomalaisesta ratsuväestä]] [[Kolmikymmenvuotinen sota|30-vuotisessakolmikymmenvuotisessa sodassa]].{{lähde}} Säveltäjä on tuntematon. Marssi on suosittu ja se on kansainvälisestikin yksi tunnetuimmista ruotsalaisista/suomalaisista marsseista. Erityisesti hakkapeliittojense kanssatunnetaan 30-vuotisessavuotisen sodassa tekemisissä olleissa Ruotsissa jasodan Saksassasotatoimialueilla marssi muistetaan edelleen. Ruotsissa marssi tunnetaan nimellä '''Finska rytteriets marsch''', Saksassa '''Schwedischer Reitermarsch''' tai '''Marsch der Finnländischen Reiterei im 30-jährigen Krieg''', Englannissa '''March of the ''Hakkapeliittas''''' tai '''March of the Finnish Cavalry during the Thirty Years War''' ja soittokunnat soittavat sitä aika-ajoin. Suomessa se on [[Puolustusvoimain pääesikunta|pääesikunnan]] ja sen alaisten laitosten kunniamarssi.
 
Marssia käytetään myös suomalaisissa kouluratsastuskisoissa palkintojenjako- ja kunniakierrosmusiikkina.
 
Marssin kaksi ensimmäistä taitetta ovat todella peräisin 30-vuotisen sodan ajoilta, kolmas taite on vanha suomalainen kansansävel, jonka liitti marssiin tiettävästi tirehtööri [[Lauri Hämäläinen]] (1832–1888). Marssi oli sittemmin pitkään unohduksissa kunnes [[Zachris Topelius]] teki siihen ruotsinkieliset sanat noin 18801872<ref name=rune />.
 
Saksassa marssia kuulee edelleen päivittäin Münchenin Marienplatz -aukioilla, Raatihuoneen (Neues Rathaus) kellopelin soidessa.
Rivi 26:
:''ja vapauden puolesta säilämme soi!''
 
===Ruotsinkielisen sanoituksen alku===
::– melodia kansansävelmä, nykyiset sanat [[Zacharias Topelius]], suomennos [[Yrjö Veijola]]<ref>''Suuri toivelaulukirja 7'' (toim. Aapeli Vuoristo), s. 16. Musiikki Fazer – Suuri Suomalainen Kirjakerho, Helsinki 1990 (1. painos 1988).</ref>
:''Den snöiga nord är vårt fädernesland,''
:''där sprakar vår härd på den stormiga strand,''
:''där växte vid svärdet vår seniga arm,''
:''där glödde för tro och för ära vår barm.''
 
::– melodia kansansävelmä, nykyiset sanat [[Zacharias Topelius]], suomennos [[Yrjö Veijola]]<ref>''Suuri toivelaulukirja 7'' (toim. Aapeli Vuoristo), s. 16. Musiikki Fazer – Suuri Suomalainen Kirjakerho, Helsinki 1990 (1. painos 1988).</ref><ref name=rune>[http://runeberg.org/topesang/c0184.html Topeliuksen alkuperöiset sanat 1872]. Runeberg.org.</ref>
 
== Valikoitu diskografia ==