Ero sivun ”Itämeren suolapulssi” versioiden välillä

'''Itämeren suolapulssi''' ({{k-en|Major Baltic inflow}}) tarkoittaa suurta suolaisen ja hapekkaan veden sisäänvirtausta [[Pohjanmeri|Pohjanmereltä]] [[Itämeri|Itämereen]] [[Tanskan salmet|Tanskan salmien]] kautta. Itämerellä tiheä valtamerivesi painuu pohjaan ja etenee pitkin [[merenpohja]]a työntäen syvänteiden usein vähähappisen veden tieltään. Pulssit ovat tärkeitä Itämeren ekosysteemille, koska ne helpottavat muuten huonosti sekoittuvan meren syvänteissä usein vallitsevaa [[happikato]]a ja ehkäisevät samalla [[sisäinen kuormitus|sisäisen kuormituksen]] aiheuttamaa [[rehevöityminen|rehevöitymistä]].

 

Itämeren vesi on vähäsuolaista [[murtovesi|murtovettä]]. Itämereen sataa ja virtaa sen valuma-alueen jokien tuomana yhteensä noin 550 kuutiokilometriä makeaa vettä vuodessa. Itämerestä haihtuu ilmakehään vuodessa vain noin 100 km³ vettä. Vuosittainen makean veden ylimäärä on siis noin 450 km³ eli kaksi prosenttia Itämeren kokonaistilavuudesta. Koska pitkällä aikavälillä Itämeren pinta pysyy vakiona, vesiylimäärä valuu Tanskan salmien kautta Pohjanmereen. Aika ajoin tapahtuva vastakkaissuuntainen virtaus Pohjanmereltä Itämereen estää Itämeren muuttumisen vähitellen makeanveden altaaksi.<ref name="Ilmatieteen laitos">{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/itameren-muoto-ala-ja-tilavuus| Nimeke = Itämeren muoto, ala ja tilavuus| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Ilmatieteen laitos| Viitattu = 5.2.2017 }}</ref>

 

Kapean ja matalan valtameriyhteyden vuoksi suolaisen veden sisäänvirtaus on vähäistä. Vettä kyllä liikkuu koko ajan Tanskan salmissa hieman edestakaisin, mutta Itämeren syvänteisiin päästäkseen pulssin on oltava voimakas. Suolapulssien syntyminen vaatii tietynlaisia, melko harvoin esiintyviä sääolosuhteita, minkä vuoksi niitä esiintyy keskimäärin vain kerran kymmenessä vuodessa. Lisäksi esimerkiksi suolapulssien kannalta kriittiselle alueelle [[Darssin kynnys|Darssin kynnykselle]] sijoitetut tuulivoimalat saattavat häiritä suolapulsseja.<ref name="Tiede-lehti">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/itameren_ylle_nousi_uusi_uhka| Nimeke = Itämeren ylle nousi uusi uhka| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Tiede | Viitattu = 26.4.2018 }}</ref>

 

Viime vuosikymmeninä suolapulsseja on esiintynyt harvemmin kuin ennen. Tammikuussa 1993 havaittiin suuri suolapulssi kuudentoista pulssittoman vuoden jälkeen. Seuraava pulssi Itämereen tuli kymmenen vuotta myöhemmin, tammikuussa 2003.{{Lähde}}

 

Joulukuussa 2014 alkanut suolapulssi on kolmanneksi suurin Itämerellä 60 vuoteen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/a1420694542765 | Nimeke = Erittäin hyvä uutinen Itämereltä – suurin suolapulssi 60 vuoteen | Selite = digitilaajille| Julkaisija = Helsingin Sanomat| Viitattu = 7.2.2015 |Arkisto = https://web.archive.org/web/20150108194040/http://www.hs.fi/kotimaa/a1420694542765 }}</ref>

 

Suolapulssien tuoma raskas suolainen vesi etenee Itämeren pääaltaassa hitaasti pohjaa pitkin muutaman kilometrin päivävauhdilla.<ref name="Ymparisto.fi 12.2.2015">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Meri/Arandan_Itameren_seurantamatka_suolapuls(32743)| Nimeke = Arandan Itämeren seurantamatka: suolapulssi etenee eteläisellä Itämerellä, Suomenlahden ja Selkämeren fosforipitoisuus viime talvea korkeampi | Tekijä = | Ajankohta =12.02.2015| Julkaisija = Ymparisto.fi | Viitattu = 4.2.2017 }}</ref> Itämereen vuosina 2014, 2015 ja 2016 saapuneiden suolapulssien vaikutukset näkyivät syyskuussa 2016 happitilanteen paranemisena [[Gotlanti|Gotlannin]] itä- ja eteläpuolisilla syvännealueilla. Itämeren hapeton pohja-alue oli tuolloin kesään 2014 verrattuna huomattavasti pienentynyt, mutta koko pääaltaan rikkivetypitoista syvää vettä pulssit eivät olleet kyenneet hapettamaan.<ref name="Ymparisto.fi 2.9.2016">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Suolapulssit_parantaneet_Itameren_paaalt(40220)| Nimeke = Suolapulssit parantaneet Itämeren pääaltaan tilaa | Tekijä = | Ajankohta =02.09.2016| Julkaisija = Ymparisto.fi | Viitattu = 4.2.2017 }}</ref>

 

Suolapitoisuuden nousu Suomen etelärannikolla suosii kalalajeja, joilla on merellinen alkuperä. [[Turska]]n ja [[kampela]]n levinneisyyttä meriveden suolaisuuden kasvu voi siten vahvistaa. Kääntäen jotkut makean veden kalat saattavat kärsiä. Varsinkin [[särki]] on herkkä suolalle, koska särjen kutu vaatii vettä, jonka suolapitoisuus on alle kolmen promillen. Yleisesti ottaen suolaisen veden leviäminen ei ole uhka nykyiselle kalastolle.<ref name="Kalastus.com 26.1.2015">{{Verkkoviite | Osoite = http://kalastus.com/artikkelit/suolapulssi-saapui-kohta-tulevat-turskat| Nimeke = Suolapulssi saapui, kohta tulevat turskat| Tekijä = | Ajankohta =26.01.2015| Julkaisija = Kalastus.com | Viitattu = 5.2.2017 }}</ref>

 

== Lähteet ==