Ero sivun ”Aljaksandr Lukašenka” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 27:
}}
'''Aljaksandr Ryhoravitš Lukašenka''' ({{k-be|Алякса́ндр Рыго́равіч Лукашэ́нка|Aljaksandr Ryhoravitš Lukašenka}}, {{k-ru|Алекса́ндр Григо́рьевич Лукаше́нко|Aleksandr Grigorjevitš Lukašenko}}, s. [[30. elokuuta]] [[1954]] [[Kopys]], [[Valko-Venäjä]]) on [[Valko-Venäjä]]n presidentti.
Valko-Venäjää on kutsuttu Euroopan viimeiseksi [[diktatuuri]]ksi.<ref>{{Verkkoviite |osoite=https://www.aamulehti.fi/ulkomaat/art-2000007435084.html |nimeke=Euroopan viimeinen diktaattori – mikä Aleksandr Lukashenko oikeastaan on miehiään? |julkaisu=Aamulehti |ajankohta=2020-08-16 |viitattu=2021-01-02 |ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Kun Lukašenka nousi valtaan, Valko-Venäjällä oli heikko kansallisidentiteetti vailla demokraattista perinnettä.<ref>https://carnegie.ru/2018/04/12/house-that-lukashenko-built-foundation-evolution-and-future-of-belarusian-regime-pub-76059</ref> Lukašenkan mukaan [[Yhdysvallat]] on halunnut demokratisoida Valko-Venäjän, mutta ei esimerkiksi [[Saudi-Arabia]]a. Syyksi Lukašenka näkee sen, että Saudi-Arabia on Yhdysvaltojen puolella. Lukašenka on myöntänyt, että hänellä on paljon valtaa, mutta 1990-luvulla hänen mukaansa maalla ei ollut vaihtoehtoa vaan sen täytyi yhdentyä jonkin tai jonkun ympärille selvitäkseen.<ref>https://www.bbc.com/news/world-europe-20030346</ref>
Syksyllä 2020 Lukašenka sanoi Venäjän valtiolliselle medialle antamassaan haastattelussa saattaneensa jatkaa presidenttinä hieman liian kauan. Hän kuitenkin väitti olevansa ainoa henkilö, joka toistaiseksi pystyy suojelemaan maataan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11533540|nimeke=Lukašenka Venäjän medialle: Olen saattanut jatkaa presidenttinä hieman liian kauan, mutten eroa|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-09-25|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Rivi 68:
Vuoden 1998 alussa Venäjän keskuspankki lopetti Valko-Venäjän ruplan kaupan, mikä johti valuutan arvon romahdukseen. Lukašenka otti keskuspankin haltuunsa ja määräsi valuuttakurssit entisille tasoilleen, mikä johti valuuttapakoon. Lukašena syytti sabotöörejä talousongelmista ja pidätytti 30 valtion virkamiestä ja satoja muita rangaistiin. Huhtikuussa hän karkotti Yhdysvaltain, [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannian]], [[Ranska]]n, [[Saksa]]n, [[Kreikka|Kreikan]], [[Italia]]n ja [[Japani]]n suurlähettiläät, joita hän syytti salaliitosta Valko-Venäjää vastaan. Kaikki nämä maat vetivät lähettiläänsä pois, kuten myös Venäjä väliaikaisesti.
Valko-Venäjä hankki valuuttatuloja 1990-luvulla viemällä 400 miljoonan dollarin arvosta aseita [[Iran]]iin, [[Sudan]]iin, [[Irak]]iin ja [[Jugoslavia]]an. [[Kosovon sota|Kosovon sodan]] puhjetessa 1999 Lukašenka ehdotti Venäjälle ja Jugoslavialle "slaavien unionia". Idea sai vähän kannatusta ja haudattiin hiljaa. [[Irakin sota|Irakin sodan]] jälkeen 2003 Yhdysvallat kertoi useiden korkea-arvoisten irakilaisten saaneen Valko-Venäjän passin. Yhdysvallat syytti Valko-Venäjää kaupasta "pahan akselin" kanssa ja nimitti Lukašenkaa "Euroopan viimeiseksi
EU huolestui Valko-Venäjän tilanteesta Venäjältä toimitetun kaasun kulkiessa Valko-Venäjän läpi. Naapurimaiden [[Puola]]n, [[Latvia]]n ja [[Liettua]]n liityttyä EU:hun, se otti erityisen kiinnostuksen maan asioihin. Jopa Venäjä, joka muodosti Valko-Venäjän kanssa löyhän talousliiton huhtikuussa 1998, huolestui liiton käytännön toteutuksesta.
Rivi 75:
==== Jatkoaika ====
Vuoden 1996 kansanäänestys jatkoi Lukašenkan presidenttikautta vuoteen 2001. Yhdysvallat ja Euroopan
=== Toinen kausi (2001–2006) ===
| |||