Ero sivun ”Scud” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 1:
[[Image:Rakieta wz8K-14 SCUD RB.jpg|thumb|300px|right|[[Puola]]lainen ohjus 8/K-14 on sama kuin Venäjän (Scud-B)]]
'''Scud''' on alun perin [[neuvostoliitto]]lainen lyhyen kantaman [[ballistinen ohjus|ballistinen ohjus]] ([[SRBM]])
==Käytto==
Scud-ohjus tuli kuuluisaksi siitä, että [[Irak]] käytti niitä [[Persianlahden sota|Persianlahden sodassa]] vuodenvaihteessa 1990-1991 ohjusiskuissa [[Israel]]iin ja [[Saudi-Arabia]]an. Suuri osa Scud-ohjuksista ammuttiin alas [[Patriot (ohjus)|Patriot-torjuntaohjuksilla]] tavalla, jossa alas putoavat osat aiheuttivat silti merkittävää tuhoa. Irakin Scudista edelleen kehittelemiin ohjuksiin kuului mm. al-Hussein, jonka kantomatka on Scud-D:n luokkaa.
Scud on ainoita suuria ballistisia ohjuksia, joita on käytetty sodassa: Neuvostoliiton toimesta Afganistanissa 1980-luvulla. Iran ja Irak käyttivät näitä toisiaan vastaan ([[Iranin ja Irakin sota]]) 1980-luvulla. Scudeja ammuttiin Irakista Israeliin jq Squdi-Arabiaan Persianlahden sodassa vuonna 1991. Afganistanista ammuttiin Scudeja Pakistaniin vuonna vuonna 1988. Scudeja käytettiin Jemenin sisällissodassa vuonna 1994.▼
Scudin levinnein versio lienee Scud-B eli SS-1c, jollaisia on [[Iran]]illa Shahab-1-nimisinä. Pohjois-Korean, Pakistanin ja Iranin ohjusohjelmissa on käytetty hyväksi Scudin tekniikkaa uudempien, pidemmän kantaman ohjusten kehittelyyn.
== Scudin
Venäläiset toteuttivat R-11-ohjuksen (SS-1 Scunner) käyttäen suunnittelussa apuna saksalaisen V-2-raketin ohjaustekniikkaa. Scudiin liittyvän tekninen edistysaskel oli sen moottori, jonka kehitti [[Makejev (OKB)|A.M. Isajev Makejevin suunnittelutoimisto]]. Neuvostoliittolainen moottori oli V-2:n moottoria yksinkertaisempi ja eikä siinä esiintynyt epästabiilia palamista, joka aikaansai V-2-ohjukseen voimakkaita värähtelyitä. Moottori poltti [[kerosiini]]a ja hapettimen ollessa [[typpihappo]].
Scud A-ohjus oli 10,25 metriä pitkä. Sen kantama on 130–700 km. Vuonna 1957 käyttöön otetun ohjuksen alkuperäinen osumisen epätarkkuus oli 4000 metriä, mutta nykyisin vain 50 metriä. [[Ohjus|Ohjuksesta]] on vuosikymmenten aikana kehitetty lukuisa määrä eri versiota useissa maissa, jotka kaikki kantavat [[media]]ssa samaa [[NATO]]-koodia.
Scud A-ohjus oli 10,25 metriä pitkä. Alkuperäisestä R-11:sta kehitettiin vuonna 1965 R-300 Elbrus eli R-17 eli SS-1c Scud, joka on 11,25 metriä pitkä ja 0,88 metrin läpimittainen. Elbrusin moottori käyttää ajoaineenaan [[UDMH]]/[[RFNA]]-seosta (venäjäksi SG-02 Tonka 250). ▼
▲
▲Scud on ainoita suuria ballistisia ohjuksia, joita on käytetty sodassa: Neuvostoliiton toimesta Afganistanissa 1980-luvulla. Iran ja Irak käyttivät näitä toisiaan vastaan ([[Iranin ja Irakin sota]]) 1980-luvulla. Scudeja ammuttiin Irakista Israeliin jq Squdi-Arabiaan Persianlahden sodassa vuonna 1991. Afganistanista ammuttiin Scudeja Pakistaniin vuonna vuonna 1988. Scudeja käytettiin Jemenin sisällissodassa vuonna 1994.
==Eri mallien suorituskyky ==
| |||