Ero sivun ”Landnámabók” versioiden välillä

''Landnámabókissa '' listataan noin 430 saaren eri osien ensimmäisistä, vuosien 870–930 välisenä aikana saapuneista asukkaista ja näiden perheistä ja jälkeläisistä aina 1000-luvulle saakka ja kerrotaan anekdootinomaisesti näiden biografisia tietoja. Käsittely etenee alue kerrallaan, mikä on katsottu todisteeksi siitä, että tekstin kirjoittaja on tuntenut Islannin maantieteen erittäin hyvin, ja teoksen sukupuita pidetään luotettavina. Syy ''Landnámabókin '' laatimiselle on mahdollisetimahdollisesti ollut se, että siinä olevan tiedon avulla pyrittiin vahvistamaan tiettyjen sukujen valta omalla alueellaan ja heidän omistusoikeutensa. Suuri osa Islannin asuttajista ja näiden jälkeläisistä kertovien [[Islantilaissaagat|islantilaissaagojen]] genealogisista tiedoista juontuu todennäköisesti '' Landnámabókista''. Toisaalta on myös pidetty mahdollisena, että osa '' Landnámabókin '' säilyneissä versioissa olevista genealogisista tiedoista on voinut olla peräisin islantilaissaagoista. <ref> Jakob Benediktsson 1993; Simek & Hermann Pálsson 2007, 241. </ref>