Ero sivun ”Mendelistinen satunnaistaminen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
parantelua |
tuplaviite pois |
||
Rivi 1:
'''Mendelistinen satunnaistaminen'''<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://finto.fi/mesh/fi/page/D057182|nimeke=Finto: MeSH: mendelistinen satunnaistaminen|viitattu=2020-12-27}}</ref> on [[tutkimus]]menetelmä. Sitä käytetään Mendelistisissä satunnaistamiskokeissa (MS-kokeissa) selvittämään esimerkiksi sairauden ja sille ehkä altistavien riskitekijöiden välistä yhteyttä hyödyntämällä tietoa riskitekijään liittyvien [[geeni]]en vaihtoehtomuodoista eli [[Alleeli|alleeleista]]. MS-kokeessa koehenkilöiden sairauden ja siihen ehkä liittyvän riskitekijän yleisyys mitataan koehenkilöiden riskitekijään liittyvien alleelien lisäksi. Näistä tiedoista voidaan saada selville, että altistaako riskitekijä oikeasti sairaudelle.<ref name=b/>
Tuntematon elintapatekijä tai muu ei-geneettinen tekijä voi lisätä "riskitekijän" ja sairauden yleisyyttä samanaikaisesti tai sairaus voi lisätä "riskitekijän" yleisyyttä. Näissä tapauksissa "riskitekijä" ei oikeasti aiheuta sairautta. Jos näitä häiriötekijöitä ei huomioida jossakin kokeessa, voivat kokeen tulokset olla epäluotettavia. MS-kokeissa nämä häiriötekijät ovat periaatteessa vähäiset, sillä alleelit jakautuvat isoissa ihmisryhmissä satunnaisesti ja ihmisten alleelit ovat muuttumattomat eli riskitekijät eivät vaikuta niihin käänteisesti.<ref name=b>{{Lehtiviite|Tekijä=P Sekula et al|Otsikko=Mendelian randomization as an approach to assess causality using observational data|Julkaisu=Journal of the American Society of Nephrology|Ajankohta=2016|Vuosikerta=27|Numero=11|Sivut=3253–3265|Pmid=27486138|Doi=10.1681/ASN.2016010098|Issn=1046-6673|www=https://jasn.asnjournals.org/content/27/11/3253}}</ref>
Jos asiaa yleistetään, ovat hyvin laaditut MS-kokeet tuloksiltaan luotettavampia kuin esimerkiksi [[Kohortti (tutkimusaineisto)|kohorttitutkimukset]] tai [[Tapaus-verrokkitutkimus|tapaus-verrokkitutkimukset]]. MS-kokeet ovat taas keskimäärin vähemmän luotettavia kuin vaikkapa [[Satunnaistettu vertailukoe|satunnaistetut vertailukokeet]] (RCT) tai RCT:itä tarkastelevat [[Systemaattinen kirjallisuuskatsaus|systemaattiset kirjallisuuskatsaukset]].<ref name=a/>
==Historia==
Alankomaalainen tutkija Martijn B. Katan keksi MS-koeasetelman vuonna 1986.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=MB Katan|Otsikko=Apolipoprotein E isoforms, serum cholesterol, and cancer|Julkaisu=Lancet|Ajankohta=1986|Vuosikerta=1|Numero=8479|Sivut=507–508|Pmid=2869248|Doi=10.1016/s0140-6736(86)92972-7|Issn=0140-6736|www=https://academic.oup.com/ije/article/33/1/9/668268}}</ref><ref name=y>{{Lehtiviite|Tekijä=GD Smith|Otsikko=Capitalizing on Mendelian randomization to assess the effects of treatments|Julkaisu=Journal of the Royal Society of Medicine|Ajankohta=2007|Vuosikerta=100|Numero=9|Sivut=432–435|Pmid=17766918|Issn=0141-0768|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1963388/}}</ref> MS-kokeet ovat alkaneet yleistyä vuosista 2007–2010 alkaen geenitutkimuksen kehityksen myötä.<ref name=b/> Sanaa "Mendelistinen satunnaistaminen" käyttivät ensimmäisinä Richard Gray ja Keith Wheatley vuonna 1991.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=R Gray, K Wheatley|Otsikko=How to avoid bias when comparing bone marrow transplantation with chemotherapy|Julkaisu=Bone Marrow Transplantation|Ajankohta=1991|Numero=7 Suppl 3|Sivut=9–12|Pmid=1855097|Issn=0268-3369|www=https://www.jameslindlibrary.org/gray-r-wheatley-k-1991/}}</ref><ref name=
==Yleistä asiaa==
| |||