Ero sivun ”Ritarihuone” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
detaljeja rakennuksesta |
|||
Rivi 40:
Ritarihuone toimi vuosina 1863–1906 [[Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät|Suomen säätyvaltiopäivillä]] aatelissäädyn kokoontumispaikkana. Tilojen puutteen vuoksi siellä kokoontuivat vuosien [[Säätyvaltiopäivät 1863|1863–1864]] ja [[Säätyvaltiopäivät 1867|1867]] valtiopäivillä kaikki muutkin säädyt, [[Säätyvaltiopäivät 1872|1872]] porvaris- ja pappissäädyt ja pappissääty vielä vuosina [[Säätyvaltiopäivät 1877|1877–1878]].<ref>[http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/arkisto/saatyvaltiopaivat.htx Säätyvaltiopäivien ajankohdat ja kokoontumispaikat.] Eduskunnan arkisto. Viitattu 1.8.2012.</ref>
Ritarihuonetta pidetään Suomen tärkeimpänä uusgotiikkaa edustavana rakennuksena. Chiewitzin arkkitehtuurille ominaisesti talo rakennettiin tiilestä peittämättä julkisivuja rappauksella. Ikkunat on sijoitettu venetsialaisen ikkunajaon mukaisesti. Taloon ostettiin Saksasta muun muassa kymmenen kaakeliuunia, parkettilattia ja täysistuntosalin vaakunakilvet.<ref>[http://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/korttelit/04.html Säädyt kokoontuivat vastavalmistuneella Ritarihuoneella.]</ref>
Nykyään Ritarihuoneessa toimii arkisto ja kirjasto, jotka ovat avoinna arkisin. Rakennuksen ylläpito- ja korjauskustannusten kattamiseksi rakennuksesta noin puolet on vuokrattuna ulkopuolisille lyhyt- ja pitkäaikaiseen käyttöön, ja merkittävin pysyvä vuokralainen on [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]].<ref name="HBL">{{Lehtiviite | Tekijä=Pettersson, Tobias | Otsikko=Lolan Salminen växte upp på Riddarhuset | Julkaisu=Hufvudstadsbladet | Ajankohta=27.12.2020 | Sivut=22–24 | www=http://www.hbl.fi/artikel/lolan-salminen-vaxte-upp-pa-riddarhuset-under-krigsaren-pappan-knut-stupade-i-vinterkriget/ | www-teksti=Artikkelin maksullinen verkkoversio. | Viitattu=27.12.2020 }}</ref>
__NOTOC__{{Jaettava|Ritarihuone (instituutio)|Kaksi täysin eri asiaa}}▼
__NOTOC__
==Ritarihuone instituutiona==
| |||