Ero sivun ”Säteri” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lisätieto ja viite Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Lisätty tietoa. |
||
Rivi 2:
'''Säteri''' eli '''säteritila''' (''ruots. säteri'' eli asuinkartano) on [[rälssitila|rälssitalo]], jonka omistaja oli vapautettu suorittamasta [[Ratsupalvelus|ratsupalvelusta]]. Tavallisesti [[Aatelissuku|aatelissuvun]] omistuksessa oleva pää- ja sukukartano.<ref name="viite2">{{Kirjaviite | Nimeke = Tietojätti 2000| Julkaisija = Gummerus| Vuosi = 1999| Luku = Maavero, Ratsupalvelu, Säteri| Sivu = | Sivut = 500, 701, 839 | Julkaisupaikka = Jyväskylä–Helsinki | Isbn = 951-20-5809-X }}</ref> Vuonna 1562 säädettiin, että [[kreivi]] oli vapautettu suorittamasta ratsupalvelua kolmelta, [[vapaaherra]] kahdelta ja tavallinen [[aatelinen]] yhdeltä talolta.
1600-luvun taitteessa Suomessa oli arviolta 340 säteritilaa. Ne sijaitsivat pääasiassa Uudenmaan itäosien tai Varinais-Suomen ruotsinkielisellä vyöhykkeellä, parinkymmenen kilometrin päässä rannikolta.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Nils Erik Villstrand|Nimeke=Valtakunnanosa|Vuosi=2012|Sivu=96|Julkaisija=Svenska littaratursällskapet i Finland}}</ref>
Tavallisten [[Rälssitila|rälssitilojen]] omistus vapautettiin 1723 [[papisto]]lle ja [[porvaristo]]lle sekä 1789 myös [[Talonpoika|talonpojille]], mutta säterien omistus oli vielä tämän jälkeenkin aatelin yksinoikeus, josta saattoi poiketa vain kuninkaan myöntämällä erivapaudella. Tosin aatelinen omistaja saattoi pantata säteritilansa aatelittomalle haltijalle. ''Allodiaalisäteri'' pysyi haltijansa omistuksessa ikuisesti.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://fho.sls.fi/uppslagsord/258/allodialsateri/|nimeke=Förvaltningshistorisk ordbok - allodialsäteri|julkaisu=fho.sls.fi|viitattu=2020-06-25}}</ref>
| |||