Ero sivun ”Lord Howe” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Kasvisto: sisällön laajennus, viitteet |
Lähde, viitteitä, editointia |
||
Rivi 2:
| nimi = Lord Howe
| kuva = LordHoweIslandFromKimsLookout.jpg
| kuvateksti = Lord Howen saarta Kim's Lookoutista, taustalla Mount Lidgbrid ja Mount Gower -vuoret.
| väkiluku = 350
| pinta-ala = 14,6
Rivi 10:
}}
[[kuva:Flag_of_Lord_Howe_Island.svg|thumb|240px|Saaren epävirallinen lippu.]]
'''Lord Howe''' on pieni 14,6 km²:n laajuinen saari 600 kilometriä itään [[Australia]]n rannikolta. Se kuuluu hallinnollisesti [[Uusi Etelä-Wales|Uuden Etelä-Walesin]] osavaltioon. Saarella on 350 vakituista asukasta. Turistien määrä saarella on rajattu 400:aan. Lord Howen korkein kohta on 875 metrin korkeuteen kohoava Mount Gower.
Lord Howen saariryhmään kuuluu lisäksi [[Wheatsheaf Islet]] ja [[Ball's Pyramid]]. Nämä saaret on listattu [[Unesco]]n [[maailmanperintökohde|maailmanperintöluetteloon]] vuonna 1982 ainutlaatuisen luontonsa vuoksi.<ref name="VÄRE 242">Väre 2009, s. 242.</ref>
== Historia ==
Lord Howen saari löydettiin [[17. helmikuuta]] [[1788]], kun brittiläinen HMS Supply komentajanaan luutnantti Henry Lidgbird Ball ohitti saaren vankien kuljetusmatkalla [[Norfolkinsaari|Norfolkinsaarelle]]. Paluumatkalla hän lähetti ryhmän saarelle, joka oli asumaton. Mount Lidgbird ja viereinen saari Ball's Pyramid nimettiin Ballin mukaan. Itse saari sai nimensä [[Richard Howe]]n, brittiläisen amiraalin, mukaan.
Monet hallituksen alukset, jotka purjehtivat Uuden Etelä-Walesin ja Norfolkinsaaren välillä, pysähtyivät Lord Howessa. Monet laivat jättivät saarelle vuohia ja sikoja tulevien vierailijoiden ruoaksi. Pysyvän asutuksen Lord Howe sai kuitenkin vasta vuonna [[1834]].<ref name="VÄRE 241">Väre 2009, s. 241.</ref>
== Geologia ==
Lord Howe on puolikuun muotoinen noin 10 km pitkä ja 1,5 km leveä saari, joka on jäänne 6,9 miljoonaa vuotta vanhasta [[kilpitulivuori|kilpitulivuoresta]]. Lord Howe kuuluu merenalaiseen vuoristoon, joka on luultavasti seurausta Australian [[mannerlaatta|mannerlaatan]] työntymisestä pohjoiseen paikallaan olevan [[kuuma kohta|kuuman kohdan]] päällä. Tämä merenalainen vuoristo kuuluu ylätasankoon nimeltä [[Lord Howen selänne]].
Saaren eteläosaa hallitsee kaksi [[basaltti]]huippua: Mount Lidgbird (777 m) ja Mount Gower (875 m). Vuoret ovat jäänteitä 6,4 miljoonaa vuotta vanhasta laavavirroista, jotka täyttivät suuren [[kaldera]]n.
== Luonto ==
[[Kuva:Howea forsteriana.jpg|thumb|200px|left|[[Kentiapalmu]] (''Howea forsteriana'').]]
Lord Howen saari muodostaa oman ekoalueensa, jolla on bioottisia yhtäläisyyksiä Australian, [[Uusi-Guinea|Uuden-Guinean]] ja [[Uusi-Kaledonia|Uuden-Kaledonian]] ekoalueiden kanssa. Lord Howe ei ole ikinä kuulunut mihinkään mantereeseen, joten sen kasvisto ja eläimistö ovat saapuneet saarelle meren poikki. Monimuotoisen luonnon syntyä ovat edistäneet eristyneisyyden lisäksi saaren korkea sumumetsäinen vuoristo, laaksot, kallionkielekkeet ja suolaveden vaikutus rantakaistoilla.<ref name="VÄRE 241"/>
Nykyisin suurin osa saaren pinta-alasta on suojeltua luonnonpuistoa. Iso osa metsistä on kuitenkin ehtinyt tuhoutua. Saarelle tuodut lampaat ovat turmelleet niistä arviolta viidenneksen ja 10 % metsistä on hakattu.<ref>Väre 2009, s. 241–242.</ref>
=== Kasvisto ===
Melkein puolet saaren kasvistosta on [[kotoperäisyys|kotoperäistä]]. Saarelta tunnetaan 241 alkuperäistä kasvilajia. Kasvisuvuista viisi on kotoperäisiä: [[gesneriakasvit|gesneriakasveihin]] kuuluva ''Negria''-suku, [[asterikasvit|asterikasveihin]] kuuluva ''Lordhowea''-suku sekä [[palmukasvit|palmujen]] suvut ''Hedyscepe'', ''Howea'' ja ''Lepidorrhachis''. Lajeista 105 on kotoperäisiä, näistä saniaisia on 19 lajia. Runsaimmin kotoperäisiä lajeja on asterikasveissa, [[myrsinekasvit|myrsikkikasveissa]], [[myrttikasvit|myrttikasveissa]] ja [[matarakasvit|matarakasveissa]].<ref name="VÄRE 241"
Saaren kasveista parhaiten tunnetaan ''Howea''-suvun [[kentiapalmut|kentiapalmulajit]] [[sirokentiapalmu]] (''H. belmorena'') ja [[pikkukentiapalmu]] (''H. forsterina''). Molempia lajeja kasvatetaan yleisesti huonekasveina. Laittoman palmukaupan hillitsemiseksi kauppa on tarkoin säädeltyä. Luonnonvaraisista palmuista kerätään siemeniä idätettäviksi myyntiin. Saarelta viedään vuosittain miljoonia palmuntaimia, ja näiden kasvien vienti on saaren tärkein elinkeino [[turismi]]n lisäksi.<ref name="VÄRE 242"
=== Eläimistö ===
[[Kuva:Lord Howe Woodhen.jpg|thumb|230px|left|[[Ruskoluhtakana]] (''Gallirallus sylvestris'').]]
Saarella asuu 14 meri- ja 18 maalintulajia, joihin kuuluu myös endeeminen [[rantakanat|rantakanalaji]] [[ruskoluhtakana]] (''Gallirallus sylvestris'') ja kolme kotoperäistä alalajia. Useita vain Lord Howella tavattuja lintulajeja ja -alalajeja on kuollut sukupuuttoon ihmisten saapumisen jälkeen. Lajeja on kuollut kahdessa aallossa. Ensin uudisasukkaat tappoivat niitä [[1800-luku|1800-luvulla]] ja sitten [[mustarotta|mustarotan]] saapuminen vuonna [[1918]] ''Makombon'' haaksirikossa aiheutti toisen sukupuuttoaallon.
Rivi 47 ⟶ 49:
Lord Howen vesiltä löytyy yli 400 kalalajia, joista 9 on endeemisiä. Saarta ympäröivällä [[Koralliriutta|koralliriutalla]] asuu yli 80 [[Korallieläimet|korallilajia]].
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat}}
*[http://www.worldwildlife.org/wildworld/profiles/terrestrial/aa/aa0109_full.html Lord Howen saaren subtrooppinen metsä (World Wildlife Fund)] {{en}}
Rivi 53 ⟶ 55:
*[http://www.pacificislandtravel.com/australia/newsouthwales/lordhoweisland.asp Pacific Island Travel – Lord Howen saari] {{en}}
*[http://whc.unesco.org/en/list/186 Lord Howe UNESCOn sivuilla] {{en}}
== Lähteet ==
* Väre, Henry: ''Kentiapalmut''. Teoksessa ''Luonnossa. Kasvit III''. Toim. Piirainen, Mikko. Weilin + Göös, Helsinki 2009, s. 241–242.
=== Viitteet ===
{{viitteet}}
{{Australian maailmanperintökohteet}}
| |||