Ero sivun ”Korkkijälsi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Tiedosto:Cork_cambium_1.jpg|alt=|pienoiskuva|Lehmuksen puunrungon korkkijälttä. Se eroaa jännejällestä, joka on rengas puusolukon (sisäpuolella) ja punaisen niinen eli [[Nila|nilannila]]n (ulkopuolella) välillä.]]
 
'''Korkkijälsi''' on [[solukko]]a, jota on monien putkilokasvien [[Päällyskettopäällysketto|päällysketoissa]]. Se on yksi [[Kaarna|kaarnan]] kerros, joka sijaitsee [[korkkisolukko|korkkisolukon]] ja [[Nila|nilannila]]n välissä. Se on sivusuuntaista [[Meristeemimeristeemi|kasvusolukkoa]], joka vastaa paksuuskasvusta korvaten juurten ja varren päällysketon. Sitä on puisissa ja monissa [[Ruohovarsiruohovarsi|ruohovartisissa]] [[Kaksisirkkaisetkaksisirkkaiset|kaksisirkkaisissa]], [[Paljassiemenisetpaljassiemeniset|paljassiemenisissä]] ja joissakin [[Yksisirkkaisetyksisirkkaiset|yksisirkkaisissa]] (yksisirkkaisilla ei yleensä ole paksuuskasvua). Se on yksi kasvien kasvusolukoista - kehittymättömistä levyistä koostuvien kudosten osin erilaistumattomia soluja, joiden avulla kasvi kasvaa. Korkkijällen tehtävänä on tuottaa korkkisolukkoa eli kovaa suojaavaa ainesta.<ref name="Junikka">Junikka, L. (1994) "Macroscopic bark terminology". ''IAWA Journal'' 15(1): 3–45</ref> <ref name="Trockenbrodt">Trockenbrodt, M. (1990) "Survey and discussion of the terminology used in bark anatomy". ''IAWA Bulletin, New Series'' 11: 141–166</ref>
 
Korkkijällen synonyymi on fellogeeni, ja se määritellään meristemaattiseksi solukerrokseksi, joka vastaa [[Korkkikuorikorkkikuori|korkkikuoren]] kehityksestä. Soluja, jotka kasvavat sisäänpäin, kutsutaan [[korkkitylppy|korkkitylpyksi]] (fellodermiksi), ja ulospäin kehittyviä soluja [[korkki|korkiksi]] (felleemiksi) (huomaa samankaltaisuus [[jännejälsi|jännejällen]] kanssa). Kuorkkikuori koostuu siten kolmesta erilaisesta kerroksesta:<ref name="Junikka">Junikka, L. (1994) "Macroscopic bark terminology". ''IAWA Journal'' 15(1): 3–45</ref> <ref name="Trockenbrodt">Trockenbrodt, M. (1990) "Survey and discussion of the terminology used in bark anatomy". ''IAWA Bulletin, New Series'' 11: 141–166</ref>
 
* korkkitylpystä - korkkijällen sisällä, koostuu elävistä typpysolukon soluista
Rivi 13:
== Taloudellinen merkitys ==
[[Tiedosto:1-Arraiolos-0050.jpg|alt=|pienoiskuva|Korkkitammen kuorta Portugalissa.]]
Kaupallinen [[korkki]] tehdään [[Korkkitammikorkkitammi|korkkitammen]] kuoresta. Sillä on monia käyttökohteita, kuten viinipullojen korkit, ilmoitustaulut, aluset, pannunaluset, joilla suojataan pöytiä kuumilta pannuilta, eristeet, kansien tilkintä, lattiat, moottoreiden tiivisteet, onkien kohot, onkivapojen ja tennismailojen kahvat jne. Sen vahvuuden, painon ja hinnan suhde on hyvä myös [[Tuulitunnelituulitunneli|tuulitunneleiden]] aerodynaamisiin [[Prototyyppiprototyyppi|koekappaleisiin]], [[Satelliittisatelliitti|tekokuiden]] kantoraketeiden hyötykuorman profilointiin, paluupintoihin ja puristusliitoksiin kiinteissä työntövoimakurssirakettimoottoreiden suuttimissa.
 
Monia korkkikuoren tyyppejä käytetään lehtikatteena.