Ero sivun ”Norsut” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaus: Tämä muokkaus on kumottu
Hylättiin viimeisimmät 2 tekstimuutosta (tehnyt 85.76.111.94) ja palautettiin versio 19439100, jonka on tehnyt Linkkerpar: Lähteetön lisäys ja epäuskottavaa.
Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon
Rivi 45:
Norsun kuuloaisti tavoittaa [[sinivalas|sinivalaan]] tavoin hyvin pitkiä matalan frekvenssin ääniaaltoja. On tosin epäselvää, vastaako tällaisten aaltojen tunteminen ennemmin tunto- kuin kuuloaistille tyypillisiä aistimuksia. Tällaiset ääniaallot kantavat satojen kilometrien päähän, ja jotkut tutkijat ovat tuoneet esille näkemyksiä, että norsut käyttäisivät näitä ääniä myös kommunikaatioon.{{Lähde}} On väitetty, että metsästyskauden alkaessa metsästyksen kohteena olevat norsut varoittavat muita norsuja satojen kilometrien päässä, mikä johtaa ketjureaktioon, jonka seurauksena koko mantereen norsut muuttavat käyttäytymistään. Sittemmin tutkimuksissa on todettu, että norsun tuottamat ääniaallot voivat kantaa ilmassa enintään 10 kilometriä.<ref>[http://news.nationalgeographic.com/news/2002/07/0701_020702_elephantvibes_2.html National Geographic, Elephants May "Talk" Via Vibrations]</ref> Joka tapauksessa ääniaallot siirtyvät ilmassa olennaisesti heikommin kuin vedessä. Norsut käyttävät ilmeisesti pitkillä etäisyyksillä [[seisminen viestintä|seismistä viestintää]], jossa jalat ovat tavallaan lähettimiä ja vastaanottimia. Tutkijoiden malleissa seisminen signaali voi siirtyä maaperän kautta 16 tai 32 kilometriä.<ref>[http://news.stanford.edu/pr/01/elephants37.html Stanford, Elephants pick up good vibrations through their feet]</ref> Norsut havaitsevat laumojen rauhattomuuden ohella mahdollisesti myös luonnonilmiöitä seismisesti.
 
Norsuilla ei ole luontaisia vihollisia, eivätkä ne, toisin kuin joskus väitetään, pelkää hiiriä. Luotettavat tutkimukset aiheesta kuitenkin puuttuvat. Sen sijaan norsut eivät tarkan kuuloaistinsa takia siedä ampiaisten surinaa. Esimerkiksi mehiläispesät saavat norsut kiertämään asutetun puun tai muuttamaan kulkureittiään. Tästä on hyötyä vaikkapa maanviljelijöille, sillä mehiläiset saavat norsut kiertämään pellot.
<ref>[http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=3085 Norsut kiertävät ampiaiset]</ref>
 
Rivi 77:
 
Afrikannorsun kärsässä on noin 100 000 lihasta,
eli kärsässä on noin kaksi kertaa enemmän lihaksia kuin anakondassa saati pythonissa. {{Lähde|9. lokakuuta 2012|Numerotietoja muuteltu ilman lähdettä|vuosi=2012 }} Afrikannorsu pystyy nostamaan leijonan ilmaan ja heittämään sen pois kärsällään. Kärsään mahtuu melkein 10 litraa vettä ja norsu käyttää kärsäänsä myös [[yhdyntä]]än, itsensä raapimiseen ja pesemiseen. Etenkään afrikkalaisten norsujen lukumääristä ei ole tarkkoja tietoja. Afrikkalaisia lajeja arvioidaan olevan yhteensä noin puoli miljoonaa, joista noin 200&nbsp;000 on metsänorsuja. Aasiannorsuja arvioidaan olevan 38&nbsp;000–49&nbsp;000 luonnonvaraista ja noin 16&nbsp;000 kotieläimenä tai vankeudessa elävää yksilöä.
 
==Etymologia==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Norsut